Järjestöjen mukaan aikuinen merimetso syö noin puoli kiloa kalaa vuorokaudessa ja se saalistaa niitä kalalajeja, joita on helpoimmin saatavilla. Järjestöjen mielestä linnuilla voi olla paikallisesti suuri vaikutus kalakantoihin ja heikkojen kalakantojen elpymiseen.

Tiedotteen mukaan Tanskassa on esimerkkitapauksia, joissa suuret talvehtivat merimetsoparvet ovat voimakkaasti harventaneet lohikalakantoja useissa virtavesissä. Urheilukalastajat ovat huolissaan, että sama toistuisi muissa Pohjoismaissa.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK), Norjan Norges Jeger- og Fiskerforbund (NJFF), Tanskan Danmarks Sportsfiskerforbund ja Ruotsin Sveriges Sportfiske- och Fiskevårdsförbund (Sportfiskarna) vaativat Pohjoismaihin yhteistä merimetsostrategiaa ja painottavat, että yleisesti tavattava merimetso ei saa muodostaa uhkaa uhanalaisille tai harvinaisille kalalajeille.

Järjestöt toteavat, että vaikka toistaiseksi ei ole todisteita merimetsokolonioiden aiheuttamista vahingoista uhanalaisille kalakannoille, voi kasvavien merimetsopopulaatioiden leviäminen merialueelta sisävesiin ja etenkin virtavesiin uhata myös Suomessa uhanalaisia ja vaarantuneita vaelluskalalakantoja.