Kotimaa
16.12.2020 16:39 ・ Päivitetty: 16.12.2020 16:39
Kilterin tartuntaryppäät säikäyttivät – lasten infektiolääkäri: koulujen tilanne on yhä rauhallinen
Koulujen koronatilanne on Suomessa yhä rauhallinen, sanoo lasten infektiolääkäri Otto Helve Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksiköstä.
Altistumistilanteiden lisääntyminen yhteiskunnassa näkyy altistumisina myös kouluissa, vaikka Helven mukaan tästä ei voikaan vetää suoraa johtopäätöstä tartuntojen lisääntymisestä ja koronaviruksen leviämisestä juuri kouluissa. Myös kouluelämän ulkopuolella saadut tartunnat vaikuttavat kouluissa tapahtuneisiin altistumisiin.
– Altistumistilanteita tulee enemmän aina silloin, kun ympäristössä on enemmän tartuntoja, Helve toteaa STT:lle.
Helven mukaan jatkotartuntariskissä kouluissa ei ole syksyn aikana ollut huomattavaa kasvua huolimatta siitä, että altistumistilanteita on tullut enemmän.
Viime päivinä huomiota ovat herättäneet esimerkiksi Vantaan Kilterin koulussa havaitut tartuntaryppäät. Kilterin koulun tapauksessa viranomaiset päättivät seulontatestata kaikki koulun oppilaat ja henkilökunnan.
Uudellamaalla ja Vantaalla koronavirusta esiintyy runsaasti muuallakin kuin koulussa, mikä tekee tartunnan lähteen jäljittämisestä vaikeaa.
THL:n 11. joulukuuta päivitetyn tilaston mukaan eniten altistumisia ja jatkotartuntoja on havaittu peruskouluissa, eli vuosiluokkien 1–9 oppilailla. Vähiten koronatapauksia on raportoitu varhaiskasvatuksessa.
“Kyllä riskit kasvavat, jos käsiä ei pestä.”
Yhteensä 35 349 oppilasta on altistunut samaisen tilaston mukaan koronavirustartunnalle oppilaitoksessaan. Jatkotartuntoja kouluissa on tapahtunut 446. Koko Suomessa on pandemian alusta saakka raportoitu yhteensä noin 32 000 koronavirustartuntaa, eli kouluissa tapahtuneet jatkotartunnat ovat vain murto-osa kaikista raportoiduista tartunnoista.
Koulussa tapahtuneella jatkotartunnalla tarkoitetaan sellaista tartuntaa, jonka voidaan sanoa saaneen alkunsa koulusta esimerkiksi toiselta oppilaalta koulupäivän aikana.
Kouluissa tapahtuvia koronavirustartunnalle altistumisia ja jatkotartuntoja hillitään Helven mukaan parhaiten ennaltaehkäisyllä. Käsien pesu, maskisuosituksen noudattaminen ja paikallisviranomaisten ohjeistusten seuraaminen on torjuntatoimissa tärkeää.
– Kyllä riskit kasvavat, jos käsiä ei pestä ja jos ei pidetä huolta, että turvavälejä noudatetaan ja maskeja pidetään, Helve sanoo.
Jos tartuntatilanne joko koulussa tai ympäröivällä alueella huonontuu nopeasti, vaikeuttaa se koronaviruksen torjuntaa ja tartuntojen jäljitystyötä. Tällaisessa tilanteessa voidaan Helven mukaan poikkeuksellisesti siirtää oppilaat ja henkilökunta etäkouluun. Etäkouluun siirtyminen on yleensä viimeinen keino, kun muut torjuntatoimet eivät enää auta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.