Irpin sijaitsee noin 20 kilometriä Kiovasta luoteeseen. Kaupunki on ollut viime päivinä Venäjän kovan tykistötulen ja ilmaiskujen kohteena, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC. Kaupunki sijaitsee lähellä strategisesti merkittävää Hostomelin lentoasemaa, minkä lisäksi Kiovaan suunnatun Venäjän sotilassaattueen kärki on järjestäytynyt lähelle kaupunkia.

Niin ikään Kiovan luoteispuolella sijaitseva Butshan kaupunki on joutunut Venäjän rajun tykistötulen kohteeksi, CNN kertoo. Kaupungissa on käyty kovia taisteluja yli viikon ajan. Butshan kaupunginvaltuusto pyysi sunnuntaina kiireellistä humanitaarista apua kaupunkiin. Ruoasta ja vedestä kerrotaan olevan pulaa, minkä lisäksi kaupungin liikenneyhteydet tarvitsevat korjausta.

Zelenskyi: Venäjä valmistautuu pommittamaan Odessaa

Venäjä on uutistoimisto AFP:n mukaan edennyt viime viikon torstaina aloittamansa hyökkäyksen jälkeen eteläisessä Ukrainassa. Hersonin kaupunki on Venäjän hallussa, minkä lisäksi Venäjä on piirittänyt toista satamakaupunkia Mariupolia useita päiviä. Odessa on toistaiseksi pitkälti säästynyt Venäjän hyökkäyksiltä.

Zelenskyin mukaan Odessan pommittaminen olisi sotarikos.

Ukrainan armeija on tänään kertonut taistelevansa Venäjän joukkoja vastaan myös Mykolajivin kaupungissa lähellä Odessaa.

Hyökkäys jatkuu yhdettätoista päivää

Venäjän laajat sotatoimet Ukrainassa ovat tänään jatkuneet yhdettätoista päivää. Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan viime viikon torstaina.

Ukrainan armeijan tänään julkaiseman operatiivisen raportin mukaan Venäjän joukot keskittyvät Kiovan, Harkovan ja Mykolajivin kaupunkien saartamiseen ja yrittävät luoda maajoukoille reittiä Krimiltä Manner-Ukrainaan.

Ukrainan armeijan raportin mukaan lentokoneet Valko-Venäjän lentokentiltä ovat osallistuneet sotilas- ja siviiliinfrastruktuureihin kohdistuviin ilmaiskuihin Kiovan ja Zhytomyrin alueilla.

Kiovan luoteispuolella oleva Borodjankan pikkukaupunki on Kiovan aluehallintojohtajan mukaan lähes täysin tuhoutunut, kertoo CNN. Aluehallintojohtaja Oleksiy Kuleban mukaan Borodjankassa ei ole enää vettä eikä sähköä.

Ukraina ja Venäjä pitävät kolmannen neuvottelukierroksen maanantaina. Edellisissä neuvotteluissa maat sopivat humanitaarisen käytävän luomisesta, jolla siviilejä voitaisiin evakuoida.

Mariupolissa ”katastrofaalinen” humanitäärinen tilanne

Ukrainan eteläisen satamakaupungin Mariupolin piiritys jatkuu. Mariupolin valtaaminen olisi strategisesti tärkeää Venäjälle, koska se yhdistäisi sen joukot etelässä ja idässä.

Kaupungin humanitäärinen tilanne on katastrofaalinen ja pahenee päivä päivältä, Lääkärit Ilman Rajoja -järjestö on kuvaillut.

Lähellä Venäjän rajaa sijaitseva kaupunki on ollut venäläisjoukkojen piirityksen kohteena jo päivien ajan. Venäjän joukot ovat estäneet muun muassa sähkön-, veden-, ruoan- ja lämmönjakelun noin 450  000 asukkaan kaupunkiin.

Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön mukaan siviilien evakuoiminen kaupungista olisi elintärkeää.

Kaupungista yritettiin evakuoida siviilejä jo eilen Venäjän kanssa sovitun tulitauon turvin. Ukrainan viranomaiset pysäyttivät evakuoinnin, koska heidän mukaansa Venäjä jatkoi kaupungin ja sen lähialueiden pommittamista.

Brittilehti Guardianin mukaan siviilejä ei tänäänkään ole onnistuttu evakuoimaan venäläisjoukkojen piirittämästä Mariupolin satamakaupungista Ukrainassa. Evakuointioperaation oli määrä alkaa puoliltapäivin, mutta Ukrainan armeijan mukaan venäläisjoukot eivät ole kunnioittaneet tulitaukoa.

Venäjä-mieliset separatistit ja Ukrainan armeija syyttävät toisiaan evakuointioperaation epäonnistumisesta.

Britannia arvioi eilen, että Venäjän Mariupolissa julistamana tulitauko oli todennäköisesti yritys estää kansainvälistä paheksuntaa ja mahdollistaa Venäjälle joukkojensa järjestely uudelleen uutta hyökkäystä varten.

Ensimmäinen merkittävä kaupunki menetettiin

Tällä viikolla Ukraina menetti strategisesti tärkeän Hersonin kaupungin hallinnan. Ukrainan eteläosassa sijaitseva Herson oli ensimmäinen merkittävä kaupunki, jonka hallinnan Ukraina on menettänyt Venäjän hyökättyä maahan.

Venäjän ja Ukrainan joukot kävivät kaupungin hallinnasta kiivaita taisteluita. Venäjä kertoi jo aiemmin saaneensa kaupungin hallintaansa, mutta Ukraina kiisti Venäjän väitteet.

Torstaina Hersonin kaupungin pormestari Ihor Kolyhaijev kertoi Facebook-sivuillaan, ettei Ukrainan armeijan joukkoja ole enää kaupungissa. Asiasta kertovat muun muassa CNN ja New York Times.

Venäjä yrittää heikentää ukrainalaisten taistelutahtoa

Britannian puolustusministeriön tiedustelutietojen mukaan Venäjä pommittaa Ukrainassa tiiviisti asutettuja alueita heikentääkseen ukrainalaisten taistelutahtoa. Asiasta kertoi Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Tänään julkaisemassa tiedusteluraportissaan ministeriö sanoo, että Ukrainan vastarinta on edelleen tullut Venäjälle yllätyksenä. Venäjä on vastannut kohdistamalla iskuja ukrainalaiskaupunkeihin kuten Harkovaan ja Mariupoliin.

Brittien tiedustelutietojen mukaan ukrainalaisten iskut venäläisjoukkojen huolto- ja toimitusketjuihin ovat kuitenkin hidastaneet Venäjän maajoukkojen etenemistä Ukrainassa.

Hyökkäys ydinvoimala-alueelle herätti laajasti pelkoa

Venäjän hyökkäys Zaporizhzhjan ydinvoimalan alueelle nostatti perjantaina pelkoa ja suuttumusta eri puolilla maailmaa. Ukraina syytti Venäjää ”ydinterrorista” voimalan tulituksen takia.

Voimalassa syttyi tulipalo Venäjän hyökkäyksen seurauksena. Tulipalo saatiin sammutettua, mutta venäläiset joukot saivat ydinvoimalan haltuunsa.

Zaporizhzhjan kuusi reaktoria säilyivät nähtävästi vahingoittumattomina eivätkä tarkkailijat ole ilmoittaneet nousua voimalan säteilytasossa.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi syytti ydinvoimalaan kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen videoviestissä Venäjää ydinterrorismista. Zelenskyin mukaan Venäjä haluaa toistaa Tshernobylin katastrofin.

-  Mikään muu maa kuin Venäjä ei ole koskaan ampunut kohti ydinvoimaloita. Tämä on ensimmäinen kerta historiassamme. Ihmiskunnan historiassa. Terrorivaltio turvautui nyt ydinterroriin, Zelenskyi sanoi.

Venäjä puolestaan syytti Ukrainaa iskusta voimalaan.

Jo yli 1,5 miljoonaa ihmistä on paennut sotaa

Yli 1,5 miljoonaa ihmistä on paennut sotaa Ukrainasta kymmenen päivän aikana, kertoi YK:n pakolaiskomissaari Filippo Grandi tänään viestipalvelu Twitterissä. Kyseessä on Grandin mukaan nopeimmin kasvanut pakolaiskriisi Euroopassa sitten toisen maailmansodan.

YK:n pakolaisjärjestön mukaan ihmisiä on paennut muun muassa naapurimaihin Puolaan, Moldovaan, Romaniaan, Unkariin ja Slovakiaan.

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston mukaan Ukrainassa on kuollut 351 siviiliä ja 707 on haavoittunut Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyksensä helmikuun 24. päivä. Perjantaihin puoleenyöhön mennessä tiedossa oli, että kuolleista 71 on miehiä, 41 naisia. 217 ihmisen sukupuolta ei tiedetä. Lapsia on kuollut yhteensä 22.

Venäjän joukot ovat iskeneet useasti Ukrainan terveydenhuoltoon, Maailman terveysjärjestö WHO kertoi eilen viestipalvelu Twitterissä. Järjestö kertoo varmistaneensa kuusi tapausta, joissa on isketty Ukrainan terveydenhuoltoon.

WHO:n mukaan iskuissa on kuollut yhteensä kuusi ihmistä ja haavoittunut 11. Haavoittuneista ainakin kuusi on terveydenhuollon työntekijöitä, WHO kertoo.

Ukrainan mukaan Venäjä kärsinyt tuntuvia tappioita

Guardian uutisoi, että Ukrainan tiedustelutietojen mukaan Venäjä on kärsinyt yli 11  000 sotilaan tappiot hyökkäyksen alkamisen jälkeen.

Ukrainan asevoimien raportin mukaan 285 venäläistä panssarivaunua, 985 panssaroitua taisteluajoneuvoa sekä 109 tykistöjärjestelmää, 44 lentokonetta ja 48 helikopteria on tuhottu hyökkäyksen alkamisen jälkeen.

Raportin mukaan lauantaina runsaat 650 haavoittunutta venäläissotilasta kuljetettiin sairaalaan Luhanskin alueelle, suurin osa heistä vakavasti haavoittuneina.

Venäjän armeija ei tiettävästi ole toistaiseksi kommentoinut Ukrainan tänään ilmoittamia lukuja.

Ukrainalle voitaisiin mahdollisesti toimittaa neuvostoaikaisia hävittäjiä

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken kertoo Yhdysvaltojen työstävän aktiivisesti sopimusta Puolan kanssa hävittäjien toimittamisesta Ukrainalle.

Blinken kertoi toimittajille Moldovassa vieraillessaan, ettei voi puhua hävittäjäsopimusten aikataulusta tarkemmin, mutta korosti, että asiaa käsitellään hyvin aktiivisesti.

Useat yhdysvaltalaiset uutiskanavat kertoivat lauantaina Yhdysvaltojen valmisteilla olevasta sopimuksesta, jonka mukaan Puola lähettäisi Neuvostoliiton aikaisia ​​hävittäjiä Ukrainaan. Vastineeksi Puola saisi amerikkalaisia F-16-hävittäjiä.

Idea lentokieltoalueesta Ukrainan yllä ei ole saanut vastakaikua

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on moittinut sotilasliitto Natoa, koska se ei ole suostunut perustamaan Ukrainan ylle lentokieltoaluetta.

Naton linjattua perjantaina lentokieltoalueen tuovan sotilasliiton suoraan konfliktiin Venäjän kanssa, Zelenskyi pyysi lauantaina Yhdysvalloilta apua lentokieltoalueen perustamisessa. Asiasta kertoi perillä oleva lähde CNN:lle.

Puhelussaan Ukrainan presidentin kanssa Yhdysvaltain presidentti Joe Biden korosti Yhdysvaltojen, sen kumppaneiden ja liittolaisten sekä yksityisen sektorin edelleen jatkuvia toimia Venäjän aggressioiden tuomitsemiseksi.

Ukraina on toistuvasti vaatinut länneltä uusia Venäjään kohdistettavia sanktioita jo ennestään voimassaolevian voimakkaiden sanktioiden päälle.

Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba keskusteli lauantaina mahdollisesta uudesta sanktiokierrosta Yhdysvaltojen ulkoministerin Antony Blinkenin kanssa. Kuleban mukaan heillä oli hedelmällinen keskustelu, ja seuraavat askeleet todennäköisesti pannaan toimeen seuraavien päivien aikana.

Monet suuryritykset ovat jo keskeyttäneet toimintansa Venäjällä protestina maan asevoimien hyökkäykselle. Toimintonsa Venäjällä ovat keskeyttäneet muun muassa yhdysvaltalaiset teknologiayhtiö Intel ja majoitusyhtiö Airbnb sekä ranskalaiset luksusyhtiöt LVMH, Hermes ja Chanel.

Lisäksi maksukorttiyhtiöt Visa ja Mastercard ja yhdysvaltalainen verkkomaksuyhtiö PayPal ovat ilmoittaneet keskeyttävänsä toimintojaan Venäjällä.

Euroopan unioni kohdisti pakotteita venäläispankkeihin jo helmikuussa. Osa Venäjän pankeista on suljettu kansainvälisen Swift-maksujärjestelmän ulkopuolelle ja Venäjän keskuspankin pääsyä kansainvälisiin valuuttavarantoihin on rajoitettu.

STT – Anniina Korpela, Eetu Halonen