Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kirjallisuus

Kirja-arvio: Erilainen sienikirja vie pintaa syvemmälle

Markku Wiik
Sienimaailmaa tutuimillaan ovat syksyllä pintaan nousevat itiöemät. Kuvassa kehnäsieni, joka on sekä koivun että havupuiden juurisieni.

Ne muodostavat näkymättömän valtakunnan, joka on planeettamme todellinen imperiumi ja valtias. Sienten kirjo on poikkeuksellisen laaja pienen pienistä mikrobeista ja hiivoista talon kokoisiin jättiläisiin.

Pekka Wahlstedt

Niitä on kaikkialla. Jo kehossasi niitä on enemmän kuin soluja ,ja paksusuolessasi niitä on enemmän kuin linnunradalla tähtiä. Silti sienistä tunnetaan vain alle kymmenen prosenttia.

KIRJAT
Merlin Sheldrake:
Näkymätön valtakunta
Miten sienet muokkaavat maailmaamme, mielimämme ja tulevaisuuttamme
Gummerus 2024, 354 s.

Sienet tekevät joka hetkisitä, mitä ne ovat tehneet jo vuosituhansia ennen kuin ihminen ilmaantui tallustaamaan maan pinnalle. Sienet murentavat kalliota, valmistavat multaa, hajottavat saasteita, ravitsevat ja tappavat kasveja. Ne myös muun muassa selviävät avaruudessa, vaikuttavat ilmakehän koostumukseen, tuottavat ruokaa, toimivat lääkkeinä, saavat aikaan hallusinaatioita ja muokkaavat eläinten käytöstä. Yhtä kaikki, sienten avulla on mahdollista ymmärtää planeettaamme ja tapojamme ajatella, tuntea ja käyttäytyä.

ITSE SIENIÄKIN ihmeellisimpiä ja mystisempiä ovat niiden rihmastot, joihin Merlin Sheldraken tietoteos pääosin keskittyy, siissen näkymättömän valtakunnan näkymättömimpään puoleen.

Merlin Sheldrake on Cambridgessa väitellyt ja Oxfordissa tutkijan uraa jatkanut brittiläinen biologi.

Nykyään puhutaan paljon verkostoista, mutta yhtä hyvin voitaisiin puhua rihmastoista, joita juuri sienet tekevät. Vaikka tätä ei Sheldraken kirjassa tuoda esiin, niin suuria yhtenäisiä kertomuksia arvostelevat postmodernit filosofit ovat ottaneet sienirihmaston malliksi esimerkiksi kirjoitukselle. Perinteisessä kirjoituksessa on alku, keskikohta ja loppu, sekä selkeä lineaarisesti etenevä juoni. Kirjoittajaa on pidetty tekstin luojana, joka jumalan tavoin hallitsee tekstiään. Mutta rihmastotekstissä ei ole hallitsijaa eikä hierarkiaa: teksti kulkee samaan aikaan useaan eri suuntaan, tekstirihmastot hajoavat ja yhtyvät uudestaan yllättävissä kohdissa – ja teksti vie enemmän kirjoittajaa kuin kirjoittaja tekstiä. Rihmasto haastaa näin perinteisen hierarkisen tiedon puu -mallin.

Juuri näin Näkymätön valtakunta -kirjan mukaan toimivat sienirihmastotkin, ja tutkijat ovat ymmällään kun eivät saa niiden oikuista otetta. Teorioita on kehitelty joka lähtöön, mutta ne ovat keskenään yhtä ristiriitaisia kuin rihmastojen logiikka. Brittilläisen biologin ja tietokirjailijan Merlin Sheldraken aika erilaisessa “sienikirjassa” pohditaankin pitkään ja hartaasti nimenomaan rihmastojen omituista ja epäloogista käyttäytymistä.

Se kuitenkin tiedetään, että rihmastot elävät symbioosissa puiden ja muiden kasvien kanssa niin tiiviisti että voidaan puhua sienijuurista. Kasvi saa sieneltä vettä ja kivennäisaineita ja sieni taas kasvilta hiiltä, eivätkä kasvit pärjäisi ilman sieniä. Myös puiden välille sienien rihmastot luovat elävän internet-yhteyden sähköisten impulssien muodossa.

SIENET EIVÄT auta räjäyttämään vain kieltä vaan myös mieltä. Kirjassa onkin oma lukunsa mielen rihmastoista. Psilosybiiniä sisältävän “taikasienen” käyttäjät ja kokeilijat kertovat kokemuksista, joissa minuus menettää kiinteät rajansa ja sulautuu peräti jumalaan tai luontoon. Näitä sieniä on käytetty monissa muinaisissa kulttuureissa ja yhteisöissä, mutta länsimaisessa rationaalisessa ja dikotomisessa kulttuurissa ihminen kokee nuo sanoja, määrittelyä ja niihin liittyvää hallintaa ravistelevat psykedeelit identiteetilleen uhkaksi.

Psykedeelien tutkimus eli kultakauttaan 1960-luvulla, mutta on nyt herännyt uudestaan henkiin, ja tutkijat ovat kiinnostuneita esimerkiksi psykedeelien avusta masennuksen ja muiden mielenterveyden ongelmien hoidossa.

Näkymätön valtakunta -teos osoittaa, että se tärkein valtakunta on ihmisiltä niin piilossa, että sen olemassaolostakaan ei olla kovin tietoisia. Ei, vaikka se muodostaa koko biosfäärimme perustan ja läpäisee kaiken maanpäällisen ja myös maanalaisen elämän.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE