Nyt myös  filosofit panevat viisautensa peliin ilmastonmuutoksen jarruttamisen puolesta. Simo Kyllösen ja Markku Oksasen toimittamassa kirjassa Filosofia ja ilmastonmuutos riittääkin viisaita neuvoja kirjassa riittääkin aina teoreettisesta tieteenfilosofiasta ihmisen maailmassa olemista pohtivaan eksistentialismiin asti.

Yksi julkisessa keskutelussa usein toistuva peruste, jolla ilmastonmuutoksen vakavuutta vähätellään on, että tutkijat eivät ole yksimielisiä ilmastonmuutoksen olemassaolosta tai vaarallisuudesta, eikä täysin varmaa ja pitävää tieteellistä näyttöä ole tarjota.

Kuitenkin kirjan mukaan tutkijat ovat yhä enemmän yksimielisiä ilmastonmuutoksesta ja sen vaarallisuudesta. Ja suurelle yleisölle on jäänyt kertomatta se seikka, että tiede on jo sisäisen luonteensa vuoksi täynnä ristiriitaisuuksia ja epävarmuuksia ja että jokainen teoria joutuu kehityksen jossain vaihessa väistymään laajemman, tarkemman ja kattavamman teorian tieltä.

Filosofia ja ilmastonmuutos -kirjassa erotetaan tieteellinen varmuusvaatimus ja poliittinen päätöksenteko toisistaan, ne elävät aivan eri sfääreissä. Politiikan tekemisestä ei tulisi mitään, jos kaikki päätökset pitäisi todistaa matemaattisen varmasti ja aukottomasti. Ja puhtaasti todennäköisyyslaskelmia käyttäen: ilmastonmuutoskriittisyyden väärässä olemisen hinta on moninkertainen verrattuna kriitikoiden oikeassa olemiseen.

Yksityisen ihmisen vaikutusmahdollisuutta on vähetelty ei yksi pisara merta tee -tyyppisillä argumenteilla. Mutta yksilö kuuluu aina johonkin yhteisöön, nykyään usein moniin samanaikaisesti. Toisin kuin yksilön irrallisuutta korostava uusliberalismi esittää, on sosiaalinen eläin, kuten jo Aristoteles totesi. Yhteisöittensä kautta yksilöt pystyvät muuttamaan pisarat virroiksi ja meriksi.

Koronassa on ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta hyviäkin puolia. Koronan tuomat katastrofit antavat kuin esituntuman ilmastonmuutoksen tuhoista. Paradoksaalisesti korona onkin vähentänyt päästöjä, herättänyt ihmiset eksistentialistiseen ilmastoangstiin ja saanut monet ryhtymään downsiftaajiksi.

Lopultakin ilmastonmuutoksen voittaminen vaatii ajattelutapojen, asenteiden, toimintamallien ja koko maailmankuvan radikaalia muutosta – ja tässä muutoksessa filosofialla on oma korvaamaton roolinsa.