Kuten poliisammattikorkeakoulun erikoistutkija Kari Laitisen ja maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtisen kirjan otsikon sana ”murroksessa” vihjaa, uudet uhkat ovat kuitenkin kylmän sodan merkkejä vaarallisimpia, ja ne myös nivoutuvat muun muassa Venäjän ja Kiinan taholta tuleviin uhkiin. Uusi informaatioteknologia, globalisaatio, valtiota hyljeksivä kaiken ulkoistamaan pyrkivä markkinatalous, nyt ajankohtaisena korona – nuo kaikki, ja niiden yhteenkietoutuminen eritoten, tuovat eteen uusia hankalasti hallittavia turvallisuusuhkia.

Laitisen ja Huhtisen kirjassa pohditaan muun muassa, miten markkinatalouden säästötoimet voivat koitua turvallisuuden kannalta kohtalokkaiksi, kun esimerkiksi poliiseilta leikataan resursseja yhtäjalkaa rikollisuuden kasvamisen kanssa. Maanpuolustus halutaan pitää kansallisissa rajoissa, mutta maanpuolustuksen alla olevaa infrastruktuuria ulkoistetaan muihin maihin. Mitä tapahtuu, jos muut valtiot yllättäen sulkevat rajansa, niin kuin koronan iskettyä onkin käynyt?

Verkko tosin on myös avannut ovet vääristyneelle informaatiolle, ja esimerkiksi Venäjä ja Kiina ovat käyttäneet tätä hyväkseen kyseenalaistamalla länsimaiden tilaamat rokotteet. Ja tietysti salaliittoteoriat ja vastaavat kukoistavat verkossa ympäri maailmaa. Tätä Laitisen ja Huhtisen kirjassa esitettyä huolta voisi jatkaa ja syventää kysymällä, mitä tapahtuu jos ja kun tekniikan ja sen käyttäjien taitojen kehittyessä väärä ja oikea informaatio sekoittuvat ja sulautuvat täysin toisiinsa?

Kirjan kirjoittajat patistavatkin viranomaisia opiskelemaan tietotekniikkaa puolustautuakseen informaatiosodassa. Pardoksaalisesti uudet uhka kuten globalisaatio, pandemiat tai suuryhtiöiden valta osoittavat, että valtioiden rooli niin kansallisen kuin kansainvälisen turvallisuuden ylläpitämisesssä on nyt ehkä tärkeämpi ja suurempi kuin koskaan aiemmin.