Viime keväänä Virtanen debytoi romaanikirjailijana Joki-trilleritrilogian ensimmäisellä osalla Valaistunut tappaja. Tänä keväänä ilmestyy toinen osa, Tuhon ystävät.

Vakoojia, vainajia, traumaa, kipua ja kärsimystä. Virtaselle on tunnusomaista todentuntuinen kerronta ja tarkka henkilöhahmojen tunne-elämän kuvaus.

– Ihmismieli on monimutkainen ja yllättävä. Meissä kaikissa on myös pimeämpi puoli ja se on kiehtovaa.

– Kiinnostuksen kohteeni opinnoissa oli alusta lähtien äärimmäinen väkivalta. Tein lopputyöni Anders Behring Breivikistä.

– Ja vaikeat persoonallisuushäiriöt, niitä olen opiskellut koko terapeutti­urani ajan, jatkaa Virtanen.

AHMIMME tv-sarjoista, leffoista ja kirjoista valhetta ja mielipuolisuutta. Uutisten murhatutkimusten käänteet ja koulu­ampumiset saavat klikkausvyöryn. Tekojen arvaamattomuus karmaisee ja yllättää.

Terapeuttitausta antaa näistä asioista kirjoittavalle Virtaselle valtavan edun. Samanlaisen kuin poliisilla olisi rikosromaanin luojana.

Hän on terapeuttina oppinut, että ensimmäisillä tapaamiskerroilla ulkonäön tai puheiden perusteella ei ihmisestä voi tietää mitään. Ihminen antaa itsestään sen kuvan, minkä haluaa antaa.

– Henkilö saattaa olla täysin mukana yhteiskunnassa ja työelämässä, mutta hänellä on joku kapea alue, jossa mielenterveyden häiriö näkyy. Hän voi olla esimerkiksi paranoidinen tai pitää yllä yksityistä perhehelvettiä, sanoo Virtanen.

– Paranoia saattaa kestää kymmeniä vuosia. Se voi liittyä mustasukkaisuuteen tai mihin tahansa. Narsistiselle henkilölle taas riittää yleisöksi yksi ihminen.

Eli ulospäin ihan normaalisti toimiva ihminen, kunnes eräänä päivänä vaikkapa tappaa?

– Kyllä. Siellä on joku mielen pimeä siivu, jota kukaan ei ole aiemmin nähnyt.

VIRTANEN kirjoittaa kirjaa vuoden. Joki-trilogian osat ilmestyvät keväisin ja niiden todellisuus sivuaa edellisen vuoden tapahtumia, jotka ovat lukijoilla vielä tuoreessa muistissa.

– Ykkösosa sijoittuu Nato-Suomeen, kakkososassa Charlie Kirk murhataan.

Vaikka kirjailijalla ei ole aiheista pulaa, on Virtanen huolestunut.

– Tämä sekasorto ja hämmennys, hyvinvointivaltioiden ja demokratioiden mureneminen eivät ole sattumaa, vaan taustalla on voimakkaita äärioikeistolaisia virtauksia, joiden ideologiaan kaikki perustuu. Suomessakin.

Virtanen on pohtinut aihetta paljon. Nykymeno poikkeaa esimerkiksi 1930-luvun äärioikeiston touhusta siinä, että sata vuotta sitten keskiluokalle sentään edes luvattiin jotakin.

– Kansalle luvattiin työtä ja asunto. Nyt kun katsotaan vaikka hyvinvointivaltioiden ja demokratioiden romuttamista, niihin ei sisälly mitään lupausta.

Ihmisten elämää kurjistetaan ja oikeuksia riisutaan, diktaattorit saavat valtaa. Miksi emme osaa panna vastaan? Sitä Virtanen on pohtinut.

– Yksi syy on varmaankin näköalattomuus. Tämä järjestelmä on niin kauttaaltaan meitä hallitseva. Ei ole vaihtoehtoisia tulevaisuuden visioita, minkä puolesta voisimme yhdistyä ja alkaa arvostaa omaa elämäämme ja luontoa.

VIRTANEN nimeää oppi-isäkseen Andy Fisherin, kanadalaisen radikaalin ekopsykologin. Fisherin mukaan elämme kuoleman maailmassa. Hän kuvaa sen toimintaa kolmiolla. Kolmion yläkulmassa on ihmisen psyyke, alakulmissa yhteiskunta ja luonto.

Kolmion kaikki sivut ovat nyt poikki. Psyyken suhde sekä yhteiskuntaan että luontoon on rikki, samoin yhteiskunnan ja luonnon välinen suhde.

– Kolmion sivut on katkaistu tarkoituksella. Se on tämän kapitalistisen järjestelmän tarve. Jos kolmio olisi ehjä, emme sallisi yksinvaltaa, emme luonnon ja ihmisten riistoa ja hyväksikäyttöä.

Virtanen on käyttänyt Fisherin ajattelua trilogiansa kerronnassa. Sarjan päähenkilö, KRP:n erikoistutkija Henri Joki, tutkii kuolemaa ja väkivaltaa lukijalle tutun kuuloisessa maailmassa.

– Henri elää kuoleman maailmassa. Mutta niin elämme mekin. On selvää, että emme voi jatkaa näin. Tärkein kysymys on, millä teemme tästä maailmasta taas elävän, miten korjaamme kolmion sivut.

Näinä epävarmoina aikoina ei Virtasen mielestä auta jäädä makaamaan keskelle turbulenttista menoa.

– Voimme lamaantua odottamaan droonihyökkäystä, uusia huonoja uutisia tai terroritekoja, tai alkaa itse toimijoiksi, ajattelijoiksi, vastuunottajiksi.

Virtanen toivoo, että ihmiset voimaantuisivat niin omassa elämässään kuin yhteiskunnallisestikin. Mutta se on kaaoksen keittäjille vaarallista.

– Hyökkäykset kulttuuria, sosiaaliturvaa ja eri ihmisryhmiä kohtaan – tämä kaikki on samaa pakettia. Yhteisöllisyyttä pirstaloidaan tarkoituksella.

VIRTASEN katse on totinen ja mietteliäs.

– Aina on tiedetty, että kulttuuri voi olla valtaa pitäville vaaraksi. Se saa ihmiset voimaantumaan ja ajattelemaan. Siksi kulttuuria kuristetaan.

Se on syy, miksi Virtanen kirjoittaa.

– Kirjani ovat kuin antiikin tragedian näyttämöitä, joilla henkilöt kohtaavat oman ja toistensa kohtalot, tekojensa seuraukset, kärsimyksen paljaimmillaan. Elämän ja kuoleman.

– Antiikin ajalla uskottiin, että tragedia puhdistaa ja voimaannuttaa. Itse ajattelen, että hyvä kertomus tekee meille sen saman.

Juttua muokattu klo 19:35. Korjattu otsikossa väärin ollut kirjailijan sukunimi.