–         Väinö Tanner oli hyvä verkottuja. Hänellä oli toimiva yhteys Juho Kusti Paasikiveen, Kyösti Kallioon, P.E. Svinhufvudiin. Risto Rytin kanssa hänellä oli 40 vuotta kestänyt ystävyys, vaikka he olivat poliittisen kentän eri laidoilla. Hyvien verkostojen lisäksi politiikassa tarvitaan kolmea asiaa: Pyrkyä, nostetta ja sitkoa. Näitä kaikkia Väinö Tannerilla oli. Tosin pyrkynsä Tanner pystyi hyvin piilottamaan ja sai toimintansa näyttämään siltä, että hänet vain pyydettiin erilaisiin tehtäviin, Lasse Lehtinen kertoi.

”Leviää kuin Elanto”

Sisällissodasta Väinö Tanner oli sivussa. Hän halusi johtaa osuuskauppa Elantoa. Kun häntä pyydettiin mukaan punaisten kansanvaltuuskuntaan, Tanner kieltäytyi. Syyksi hän totesi lakonisesti, että ”sisällissodassa taitatte vain niskanne ja siinä en ole mukana”. Sisällissodan jälkeen Tannerin johdolla rakennettiin uusi Soisalidemokraattinen puolue.

–         Väinö Tanner toimi myös Helsingin kaupunginvaltuustossa. Sieltä käsin hän edesauttoi, että Elanto sai kaupunkiin hyvät kauppapaikat. ”Leviää kuin Elanto”, siihen aikaan kateelliset yksityiset kauppiaat sanoivat. Väinö Tanner toi Euroopan kokemusten perusteella ensimmäinen myymäläauton Suomeen, Lasse Lehtinen kertoi.

Vähemmän tunnettua on, että Väinö Tanner myös soitti huilua. Kuvassa hän soittaa Eetu Salinin mökillä Kylässaaressa.

Tanner otti vastaan suojeluskuntien paraatin

Presidentti Relander esitti Tannerille sosialidemokraattisen vähemmistöhallituksen muodostamista. Lasse Lehtisen mielestä yksi syy Relanderin esitykseen vähemmistöhallituksesta oli, että hän ei halunnut puoluetoverilleen Kyösti Kalliolle merkittävää asemaa.

–         Linda Tanner kehotti ottamaan Miina Sillanpään mukaan hallitukseen. Väinö empi, mutta suostui. Vuoden hallitusaikanaan Tanner teki diilin. Hallitus laillisti suojeluskunnat, mutta samalla sovittiin, että punavangit armahdetaan. Tällöin Tanner sai aikaan myös sen, että Elannosta tuli armeijan hovihankkija, Lehtinen kertoi.

Valtiosäännön mukaan Väinö Tanner oli 10 vuotta punakapinan jälkeen Suomen virkaa tekevä presidentiksi, kun presidentti Relander sairastui. Tällöin hän joutui ottamaan vastaan valkoisten vapaussodan muistoparaatin.

–         Niin vasemmiston kuin oikeiston lehdet tuomitsivat Tannerin toiminnan. Vasemmistossa ihmeteltiin, miten Tanner voi kunnioittaa joukkoja, jotka surmasivat hänen tovereitaan. Oikeistossa taas ihmeteltiin, miten suojeluskuntajoukot saattoivat tehdä kunniaa punikille. Tannerin vastaus oli molemmille sama: ”Jos ottaa jonkun homman, se pitää hoitaa.”

Punamultahallituksen vaikutusvaltaisin ministeri

Tanner esitti vuonna 1936 Svinhufvudille, että sosialidemokraattien on aika päästä hallitukseen. Svinhufvud kieltäytyi.

–         Tämän jälkeen Tanner päätti vaihtaa presidenttiä. Hän soitti Kalliolle, että ryhdy ehdokkaaksi. Hän takaa lopullisessa äänestyksessä sosialidemokraattien valitsijamiehet Kallion taakse. Tähän Tannerilla oli katetta, koska hän yleensä sai presidentin vaaleissa eniten valitsijamiehiä, Lasse Lehtinen kertoi.

Kyösti Kallio suostui ehdokkaaksi ja tuli valituksi. Tästä seurasi, että Kallio nimitti punamultahallituksen, jonka valtiovarainministeriksi ja samalla hallituksen vaikutusvaltaisimmaksi ministeriksi tuli Väinö Tanner.

Lasse Lehtisen kirjailijan työ jatkuu. Ensi vuonna häneltä ilmestyy uusi kirja entisen sisäministeri Heikki Ritavuoren elämäkerta.