Sen mukaan suoratoistopalvelusta äänikirjasta kirjailijalle maksettava palkkio oli 83 prosenttia vähemmän kuin vastaavan painetun kirjan tuotto, eli keskimäärin vain 0,52 euroa teokselta.

Lyriikkaa ja lastenkirjallisuutta kirjoittavien palkkiot jäävät erityisen pieniksi: vastaajien palkkio kuunnellusta teoksesta saattoi olla esimerkiksi vain 0,10-0,15 euroa. Lähes 60 prosenttia vastasi kyselyyn vuonna 2024 ilmestyneen teoksen perusteella.

– Suoratoistopalveluista kirjailijan saamat korvaukset ovat jämähtäneet liian heikolle tasolle. Tämä tulisi korjata mahdollisimman pian, kommentoi Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen tiedotteessa.

Painettu kovakantinen kirja tuotti kirjailijalle tiedotteen mukaan vuonna 2024 keskimäärin 3,13 euroa myydyltä kappaleelta.

Yksittäismyydystä äänikirjasta kirjailija sai selkeästi paremman korvauksen, eli 1,03 euroa per myyty teos. Yksittäismyynti Suomessa on kuitenkin erittäin vähäistä.

SUORATOISTOPALVELUISSA tekijänpalkkio lasketaan kuunneltujen minuuttien perusteella, eli kirjan pituus vaikuttaa kuunnellusta teoksesta saatavan korvauksen määrään.

Kirjailijaliiton näkemyksen mukaan minuuttiperustaisesta hinnoittelusta tulisi päästä eroon suoratoistossa.

– Tämä epäreilu tapa mitata kirjallisuuden arvoa näkyi eri kirjallisuuden lajeista saaduista korvauksista. Uusi tekijänoikeuslaki ei ole vaikuttanut kirjailijoiden tuloihin, vaikka sen mukaan kirjailijalla on oikeus asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen teoksensa hyödyntämisestä riippumatta formaatista tai jakelukanavasta, sanoo Kirjailijaliiton lakiasiainpäällikkö Eeva Asikainen.

Kirjailijaliiton näkemyksen mukaan kirjailijan saaman korvauksen tason ei tulisi vaihdella niin paljon riippuen jakelukanavasta tai formaatista. Kirjailija kuitenkin tekee työnsä eteen saman työpanoksen riippumatta siitä, missä ja miten teosta myydään.

Vaikka suoratoistopalvelussa ei myydä teoksen kappaleita, pääsee kuluttaja kuitenkin hyödyntämään kirjallista teosta täysimääräisesti.

SELVITYKSEN mukaan suurin osa kirjailijoista saa kustantamoilta tilityslaskelman vuosittain. Yli 90 prosentilla laskelmassa ei kuitenkaan ollut eritelty sitä, miten yksi kuuntelukerta suoratoistopalvelussa määrittyy. Suoratoistopalveluissa myydään kuluttajille aikaa, ei teoksen kappaleita.

Suoratoistopalveluiden ansaintalogiikkaa pidetään salamyhkäisenä ja heikosti perusteltuna. Tilityslaskelmissa myynnit eritellään yleisesti eri julkaisumuotojen mukaan, mutta jakelukanavia ei eritellä, joten kirjailija ei voi laskelman perusteella tietää, onko teosta myyty esimerkiksi BookBeatissa vai Storytelissä.

– Kirjailijat tarvitsevat lisää tietoa ja läpinäkyvyyttä suoratoistopalveluiden kuuntelukertojen laskentatavasta ja palkkioiden muodostumisesta. Tarkemmat tiedot mahdollistavat reilummat sopimusneuvottelut ja vuosittain saatavien tilitystietojen tarkistamisen. Kirjailijat haluaisivat lisäksi saada tilityslaskelmat sähköisessä muodossa, jotta tietojen hallinta olisi helpompaa, sanoo Hytönen.

– Ilman riittäviä tietoja siitä, miten ja millä ehdoilla teosta myydään eri jakelukanaviin, kirjailija ei voi arvioida kustannussopimuksessa sovittavan palkkion asianmukaisuutta ja oikeasuhtaisuutta, vahvistaa Asikainen.

Hytösen mukaan kirjallisuusalan pitäisi kyetä ottamaan mallia musiikkialasta, jossa tilitykset ovat yksityiskohtaisia.

– Se loisi avoimuuden kulttuuria ja lujittaisi luottamussuhteita.