Kirkko työllistää työttömiä 5 miljoonalla – Piispa Askola: ”Jäsenistössä on kokemusasiantuntijoita”

Kuva: Kari Hulkko

Suomen-evankelisluterilainen kirkko käynnistää itsenäisyyden ja reformaation juhlavuosien kunniaksi työllistämiskampanjan. Ajatuksena on tarjota työtä tuhannelle työttömälle. Erityisenä painotuksena #1001työtä-kampanjassa ovat vaikeasti työllistettävät ihmiset. Suomessa oli joulukuussa yli 180 000 pitkäaikaistyötöntä. Määrä hipoo 1990-luvun pahimpia lamavuosia.

Käytännössä seurakuntia kehotetaan tarjoamaan työttömille pakettia, jossa yhdistetään puolen vuoden työkokeilu 3-4 kuukauden mittaiseen palkkatuettuun työhön. Näin seurakunnat pystyisivät työllistämään yhden henkilön vajaaksi vuodeksi noin 5000 euron kustannuksella.

Parivuotiseksi kaavailtu projekti tulisi onnistuessaan maksamaan kirkolle yhteensä viisi miljoonaa euroa. Summa lähestyy kirkon vuosittain antamia runsaan 7 miljoonan euron diakonia-avustuksia.

Kirkolla on jäsenistössään kokemusasiantuntijoita.

Kampanja on peruja Helsingin piispan Irja Askolan koolle kutsumasta Kirkko, työ ja työttömyys -asiantuntijatyöryhmästä, johon kuuluivat muun muassa professorit Juho Saari ja Heikki Hiilamo.

Piispa Askola perusteli työllisyysavausta tiistaina kirkon jäsenten kokemuksilla. Askolan mukaan kirkolla on arvovaikuttamisen voimavaraa.

– Jos yhteiskunnassa on jokin selkeästi merkittävä ongelma kuten työttömyys, joka tuottaa mukanaan muitakin ongelmia, niin kyllä kirkon pitää nostaa tätä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kirkolla on myöskin jäsenistössään asianosaisia kokemusasiantuntijoita, työttömiä, joita kirkko voi tuoda keskusteluyhteyteen yhteiskunnallisten päättäjien kanssa, Askola sanoi.

Kirkkohallituksen puolelta työryhmään kuulunut asiantuntija Kari Latvus korosti kokeilun olevan työttömille täysin vapaaehtoinen.

– Ketään ei tähän pakoteta vaan ihmisiä kutsutaan mukaan. Työstä maksetaan myös palkkaa. Tämä on ajateltu väliportaaksi avoimille työmarkkinoille, Latvus sanoo.

Työkokeilussa Kela maksaa normaalin työttömyysetuuden päälle 9 euron päivittäisen lisän, jolloin varsinainen palkka koskisi kokeilun jatkoksi kaavailtua 3-4 kuukauden mittaista tukityöllistettyä jaksoa.

– Jos seurakunnan osuus on 5000 euroa ja 50 prosenttia palkasta tulee muualta, palkaksi jäisi 1600-1800 euroa kuukaudessa, Latvus laskee.

Tarkoitus ei ole polkea taksoja, vetää välistä tai saada kirkkoon halpatyöntekijöitä.

Rahalla voisi hänen mukaansa palkata ihmisiä esimerkiksi puutarhatöihin tai osa-aikaiseksi diakoniatyöntekijäksi.

– Tarkoitus ei ole polkea taksoja, vetää välistä tai saada kirkkoon halpatyöntekijöitä. Palkka maksetaan sovittujen pelisääntöjen mukaan.

Latvuksen mukaan ei ole poissuljettua, etteikö kirkon keskusrahasto voisi tulevaisuudessa myös tukea vastaavia hankkeita. Toistaiseksi pilottihankkeeseen on lähdössä seurakuntia Helsingistä, Turusta ja Tampereelta.

Latvuksen mukaan seurakunnissa työskentelee jo ennestään kymmeniä tukityöllistettyjä, mutta koottua tietoja heidän määrästään ei ole.

– Aivan ensimmäiseksi haluamme tehdä sen näkyväksi ja koota kokemuksia ja jakaa niitä, että niistä voitaisiin oppia jotakin.

Korjattu klo 17.10: Kelan työkokeilusta maksetaan osallistujalle 9€ päivässä esimerkiksi työmarkkinatuen tai toimeentulotuen päälle.

Keskustelua aiheesta

Kesäkoulu antaa eväitä uudelle vaikuttajasukupolvelle – vielä ehdit mukaan!

Kuva: Kari Hulkko

Miten digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita? Mitä olisi feministinen työmarkkinapolitiikka? Onko kolmikannalla tulevaisuutta? Miten koulutuspolitiikkaa ja sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa työelämän kehityksen näkökulmasta?

Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö ja Demarinuoret etsivät osallistujia 16.6–18.6.2017 pidettävään työpoliittisen kesäkouluun, jossa tarjotaan osallistujille edellytyksiä osallistua työelämästä käytävään keskusteluun ja rakennetaan uutta työelämäverkostoa.

Kesäkoulu järjestetään Kokouskeskus Kiljavanrannassa, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Nurmijärven keskustasta.

Työpoliittisen kesäkoulun avaa Social Europe Journalin päätoimittaja ja London Schoolf of Economicsin Henning Meyer, jonka avausluento käsittelee digitalisaatiota, työelämän muutosta ja työllisyyspolitiikkaa.

Kesäkoulussa alustaa myös valtakunnansovittelija Minna Helle.

Voit tutustua ohjelmaan ja hakuohjeisiin täällä: http://sorsafoundation.fi/fi/haku-tyopoliittiseen-kesakouluun-2017/

Keskustelua aiheesta

Venäjän ulkoministeri Lavrov Suomeen

Kuva: lehtikuva / timo heikkala

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vierailee Suomessa ensi torstaina, kertoo ulkoministeriö. Hän tulee vierailulle ulkoministeri Timo Soinin (ps.) kutsusta.

Ministerien kahdenvälisten keskustelujen aiheina ovat Ukrainan, Syyrian ja Korean niemimaan tilanteet, Itämeren alueen turvallisuuskehitys sekä muut ajankohtaiset kansainväliset kysymykset.

Ministerit keskustelevat lisäksi Suomen ja Venäjän kahdenvälisistä asioista sekä alueellisista kysymyksistä mukaan lukien arktinen yhteistyö.

Lavrov tapaa Suomen-vierailullaan myös presidentti Sauli Niinistön.

”Käsittämätön linjaus verottajalta” – Eläkeläisjärjestö raivostui: Eikö saa enää edes syömistä tarjota?

Kuva: Thinkstock

Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ei hyväksy verohallinnon uutta päätöstä. Ohjeen mukaan vapaaehtoistoiminnassa tarjottava maksuton ruokailu katsotaan veronalaiseksi tuloksi.

Jos yleishyödyllinen yhteisö tai julkisyhteisö tarjoaa kahvia, kahvileipää tai virvokkeita, sitä ei vielä pidetä veronalaisena ateriana. Mutta jos tarjoilu on niin runsas, että se korvaa normaalin lounasruoan tai illallisen, kyse on veronalaisesta ateriaedusta – jos ateria saadaan vastikkeena tehdystä työstä. Jos vapaaehtoiselle kuitenkin annetaan edellä mainittu etu, siitä ei voida tehdä ennakonpidätystä. Henkilön pitäisi itse ilmoittaa verottajalle veronkannon yhteydessä saamastaan etuudesta.

EKL:n jäsenyhdistyksissä toimii monituhatpäinen vapaaehtoistyöntekijöiden ja vertaisohjaajien armeija eri liikunta- ja kulttuuriryhmien vetäjinä. Liitto muistuttaa, että sen yhdistyksissä tekee vapaaehtoistyötä noin 6 500 henkilöä, jotka käyttävät aikaansa muiden hyväksi noin 90 000 tuntia kuukaudessa.

– Vapaaehtoisemme tekevät myös erittäin tärkeää työtä ulkoiluttaen vanhuksiamme sekä auttamalla heitä muutenkin monin eri tavoin. Mielestämme 100-vuotias Suomi ei ole koskaan osannut arvostaa eläkkeensaajajärjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten tekemää äärettömän arvokasta työtä tarpeeksi, EKL jyrähtää.

Ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vapaaehtoisille.

Liitto pelkää, että mahdolliset veroseuraamukset eivät houkuttele uusia ihmisiä vapaaehtoistyöhön vaan päinvastoin karkottaa heidät tämän tärkeän työn parista.

– Esimerkiksi palvelutaloissa tullaan tämän verottajan käsittämättömän linjauksen myötä tilanteeseen, että ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vanhuksia ulkoiluttaville vapaaehtoisille.

Vapaaehtoistyöntekijöiden aterioiden verovapaudesta ei ole säädetty laissa erikseen. Eläkeläisjärjestö vaatii että tuloverolain 71 §:ään on ehdottomasti lisättävä veronalaisuutta koskeva poikkeus myös vapaaehtoisten ateriaetuudesta.

Keskustelua aiheesta

Demokraatin vappunumeron voi lukea näköislehtenä maksutta

Kuva: Ilkka Yrjä

Helsingin postikeskuksessa järjestettiin keskiviikkoiltana ja torstain vastaisena yönä poliittinen mielenilmaus, käytännössä ulosmarssi, joka saattaa viivästyttää myös Demokraatti-lehden vappunumeron jakelua.

Postin mukaan ammattiosaston järjestämä mielenilmaus viivästyttää osittain postinkulkua tänään torstaina.

Demokraatin vappunumeron voi lukea näköislehtenä maksutta Lehtiluukussa.

linkki: http://www.lehtiluukku.fi/lue/demokraatti-27.4.2017/146062.html

Toimitus pahoittelee lehden tilaajille mahdollisesti koituvaa harmia.

Tilapäinen oleskelulupa tarpeen – Diakonissalaitokselta ratkaisu paperittomien tilanteeseen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Paperittomille ihmisille pitäisi myöntää tilapäinen oleskelulupa, esittää Helsingin Diakonissalaitos. Lisäksi heillä pitäisi olla paremmat mahdollisuudet laillistaa Suomessa oleskelunsa työn kautta.

Diakonissalaitoksella arvioidaan, että Suomessa on vastaisuudessa yhä enemmän kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, joita ei saada poistetuksi maasta. Paperittomien tilannetta on selvitetty laitoksen Suojattomat-hankkeessa.

Selvityksen perusteella Suomeen jäädään luvattomasti silloin, kun elämä paperittomana on huonoista vaihtoehdoista vähiten huono. Monilla paperittomiksi jääneillä on toiveena löytää työpaikka ja sitä kautta oleskelulupa.

– Monilla on (…) osaamista, jonka avulla heillä olisi täysin realistisia mahdollisuuksia työllistyä Suomessa, jos heillä olisi työntekoon oikeus, raportissa arvioidaan.

Paperiton on altis hyväksikäytölle ja jopa ihmiskaupalle.

Paperittomien hätämajoituksen tarve on selvityksen mukaan ollut toistaiseksi vähäinen. Monilla on Suomessa sellaisia verkostoja, joiden tuella he pystyvät majoittumaan tilapäisesti.

Sen sijaan omakielistä neuvontaa ja psykososiaalista tukea tarvittaisiin runsaasti. Diakonissalaitoksen mukaan järkevintä on keskittää paperittomien vähäiset palvelut saman katon alle.

Kun paperittomilla ei ole normaaleja mahdollisuuksia järjestää asumistaan ja toimeentuloaan, he ovat vaarassa päätyä pimeille asunto- ja työmarkkinoille. Paperiton on myös altis hyväksikäytölle ja jopa ihmiskaupalle. Epätoivoisessa tilanteessa myös radikalisoitumisen riski kasvaa, todetaan raportissa.

Raportin mukaan on huolestuttavaa, jos paperittomina elävät menettävät kokonaan luottamuksensa suomalaisia viranomaisia kohtaan.