x

Kirkko työllistää työttömiä 5 miljoonalla – Piispa Askola: ”Jäsenistössä on kokemusasiantuntijoita”

Kuva: Kari Hulkko

Suomen-evankelisluterilainen kirkko käynnistää itsenäisyyden ja reformaation juhlavuosien kunniaksi työllistämiskampanjan. Ajatuksena on tarjota työtä tuhannelle työttömälle. Erityisenä painotuksena #1001työtä-kampanjassa ovat vaikeasti työllistettävät ihmiset. Suomessa oli joulukuussa yli 180 000 pitkäaikaistyötöntä. Määrä hipoo 1990-luvun pahimpia lamavuosia.

Käytännössä seurakuntia kehotetaan tarjoamaan työttömille pakettia, jossa yhdistetään puolen vuoden työkokeilu 3-4 kuukauden mittaiseen palkkatuettuun työhön. Näin seurakunnat pystyisivät työllistämään yhden henkilön vajaaksi vuodeksi noin 5000 euron kustannuksella.

Parivuotiseksi kaavailtu projekti tulisi onnistuessaan maksamaan kirkolle yhteensä viisi miljoonaa euroa. Summa lähestyy kirkon vuosittain antamia runsaan 7 miljoonan euron diakonia-avustuksia.

Kirkolla on jäsenistössään kokemusasiantuntijoita.

Kampanja on peruja Helsingin piispan Irja Askolan koolle kutsumasta Kirkko, työ ja työttömyys -asiantuntijatyöryhmästä, johon kuuluivat muun muassa professorit Juho Saari ja Heikki Hiilamo.

Piispa Askola perusteli työllisyysavausta tiistaina kirkon jäsenten kokemuksilla. Askolan mukaan kirkolla on arvovaikuttamisen voimavaraa.

– Jos yhteiskunnassa on jokin selkeästi merkittävä ongelma kuten työttömyys, joka tuottaa mukanaan muitakin ongelmia, niin kyllä kirkon pitää nostaa tätä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kirkolla on myöskin jäsenistössään asianosaisia kokemusasiantuntijoita, työttömiä, joita kirkko voi tuoda keskusteluyhteyteen yhteiskunnallisten päättäjien kanssa, Askola sanoi.

Kirkkohallituksen puolelta työryhmään kuulunut asiantuntija Kari Latvus korosti kokeilun olevan työttömille täysin vapaaehtoinen.

– Ketään ei tähän pakoteta vaan ihmisiä kutsutaan mukaan. Työstä maksetaan myös palkkaa. Tämä on ajateltu väliportaaksi avoimille työmarkkinoille, Latvus sanoo.

Työkokeilussa Kela maksaa normaalin työttömyysetuuden päälle 9 euron päivittäisen lisän, jolloin varsinainen palkka koskisi kokeilun jatkoksi kaavailtua 3-4 kuukauden mittaista tukityöllistettyä jaksoa.

– Jos seurakunnan osuus on 5000 euroa ja 50 prosenttia palkasta tulee muualta, palkaksi jäisi 1600-1800 euroa kuukaudessa, Latvus laskee.

Tarkoitus ei ole polkea taksoja, vetää välistä tai saada kirkkoon halpatyöntekijöitä.

Rahalla voisi hänen mukaansa palkata ihmisiä esimerkiksi puutarhatöihin tai osa-aikaiseksi diakoniatyöntekijäksi.

– Tarkoitus ei ole polkea taksoja, vetää välistä tai saada kirkkoon halpatyöntekijöitä. Palkka maksetaan sovittujen pelisääntöjen mukaan.

Latvuksen mukaan ei ole poissuljettua, etteikö kirkon keskusrahasto voisi tulevaisuudessa myös tukea vastaavia hankkeita. Toistaiseksi pilottihankkeeseen on lähdössä seurakuntia Helsingistä, Turusta ja Tampereelta.

Latvuksen mukaan seurakunnissa työskentelee jo ennestään kymmeniä tukityöllistettyjä, mutta koottua tietoja heidän määrästään ei ole.

– Aivan ensimmäiseksi haluamme tehdä sen näkyväksi ja koota kokemuksia ja jakaa niitä, että niistä voitaisiin oppia jotakin.

Korjattu klo 17.10: Kelan työkokeilusta maksetaan osallistujalle 9€ päivässä esimerkiksi työmarkkinatuen tai toimeentulotuen päälle.

Keskustelua aiheesta

Toinen ehdokas Helsingin piispanvaaliin

Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori, TT Jaana Hallamaa  on toinen ehdokas Helsingin hiippakunnan piispanvaalissa.

Valitsijayhdistys jätti vaaliasiakirjat tuomiokapituliin 24.3.2017.

Jaana Hallamaa vihittiin papiksi vuonna 1993. Hänen työuransa on käsittänyt useita yliopistotehtäviä. Teologisen tiedekunnan sosiaalietiikan professorina Hallamaa on toiminut vuodesta 2002. Hallamaa on myös kirkolliskokousedustaja.

Ehdokasasettelu alkoi 15.3. ja päättyy 15.5. Vaalit käydään 16.8.

Uusi piispa vihitään virkaansa 12.11. Helsingin tuomiokirkossa. Hän aloittaa virassaan 1.11., jolloin nykyinen Helsingin piispa Irja Askola jää eläkkeelle.

Aiemmin ehdolle piispanvaaliin on asetettu Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo.

”Ylijohtaja sortuu joko muunnellun totuuden tarkoitukselliseen levittämiseen tai se kertoo tietämättömyydestä” – kirkolta tiukka palaute sisäministeriölle K&K:ssa

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Turvapaikanhakijoiden ja mielenosoittajien leiri Helsingin Rautatientorilla.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio arvosteli tällä viikolla julkisuudessa poliitikkoja, tässä tapauksessa erikseen  oppositiopuolueiden puheenjohtajia, turhan toivon ja väärän viestin antamisesta turvapaikanhakijoille.

Ylijohtajan mukaan poliitikkojen tuki on voinut aiheuttaa ”harhakuvitelmia” mieltään osoittavissa turvapaikanhakijoissa.

Ilta-Sanomien (23.3.) jutussa viitattiin SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n puheenjohtajien kirjoitukseen Turun Sanomissa (8.3.). Yhteisessä kannanotossa vaadittiin hallitusta palauttamaan tilapäiset oleskeluluvat niille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, jotka eivät suostu palaamaan vapaaehtoisesti.

– Joku saattaa kuvitella, että saa jäädä. Mikään ei tule muuttumaan. Ei tule tilapäistä oleskelulupaa, Vuorio sanoi IS:lle.

Ylijohtaja nosti haastattelussa esille myös kirkon roolin.

Hänen mukaansa seurakunnat avasivat kirkkoja ”kovalla kohinalla hätämajoitustiloiksi”.

– Niihin meni asunnottomia suomalaisia. Minun mielestäni sitä toimintaa olisi voitu jatkaa ja antaa se mahdollisuus asunnottomille suomalaisille, mutta ne luukut pantiin kiinni, kun he näkivät, ettei tule turvapaikanhakijoita.

Sosiaalisessa mediassa tähän tartuttiin hanakasti.  – Vai että asunnottomat suomalaiset eivät kelpaa, mutta mieltä osoittavia kielteisen päätöksen saaneita kyllä hyysätään! Aamuun mennessä hämmästely oli muuttunut Facebook-totuudeksi.

Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki puolestaan hämmästelee Kirkko ja kaupunki -lehdessä sisäministeriön ylijohtajan lausumia.

Helsingin yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimivan Rintamäen mukaan kommentissa ovat faktat kateissa.

– Ylijohtaja sortuu joko muunnellun totuuden tarkoitukselliseen levittämiseen, tai sitten kommentti kertoo tietämättömyydestä, hän sanoo.

– Toivon, että kysymys on vain lapsuksesta, muuten kysymys on vakavasta asiasta.

Kirkkoherran mukaan ylijohtaja arvostelee kirkkoa paikkansa pitämättömillä tiedoilla asiasta, joka liittyy kirkon tehtävään.

Ylijohtaja on Rintamäen mukaan tervetullut vierailemaan kirkon, Helsingin kaupungin ja Diakonissalaitoksen hätämajoituksessa, joka jatkuu koko ajan.

– Ei kirkko lähtenyt tähän auttaakseen vain yhtä ryhmää vaan kaikkia apua tarvitsevia, hän tähdentää.

Rintamäki sanoo, ettei sekään, ettei paperittomia näkyisi missään, pidä paikkaansa.

Suomalaisten asunnottomien, syrjäytettyjen, köyhien, sairaiden ja vanhusten auttaminen on hänen mukaansa kirkon ja Helsingin seurakuntien jokapäiväistä arkista työtä. Otsikoihin se kuitenkin päätyy harvemmin.

Kirkko ja Kaupunki on Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntien yhteistyössä julkaisema lehti.

Epäily tältä aamulta – yritettiinkö turvapaikan hakijan teltta polttaa tahallisesti?

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiri Helsingin Rautatientorilla 20. maaliskuuta 2017.

Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleirissä tulipalon alku – poliisi tutkii, yritettiinkö leiri polttaa tahallaan

Helsingin Rautatientorilla sijaitseva turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiri yritettiin mahdollisesti polttaa varhain perjantaiaamuna. Poliisi sai aamulla puoli viiden aikaan hälytyksen, jonka mukaan mielenosoitusleiriin olisi heitetty jotain palavaa. Sivulliset kertoivat myös nähneensä ihmisen poistuvan paikalta juosten.

Mielenosoitusleirin teltta paloi noin neliömetrin alueelta. Palo oli sammutettu ennen kuin poliisi saapui paikalle. Komisario Juha Haapalaisen mukaan poliisi ei voi vielä täsmentää, mikä esine aiheutti tulipalon.

Tällä hetkellä poliisi olettaa teon olleen tahallinen ja tapausta tutkitaan lievänä vahingontekona. Poliisi tutkii kaupunkikameroiden kuvaa ja selvittelee mahdollisia lisähavaintoja tapahtumista.
Asiasta uutisoi ensin Helsingin Sanomat.
Johanna Latvala

 

 

HS: Valtakunnansyyttäjän esitutkinnalla yhteyksiä Aarnio-vyyhtiin

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisestä aloitettu esitutkinta ja Helsingin huumepoliisin entiseen päällikköön Jari Aarnioon liittyvä vyyhti linkittyvät toisiinsa, uutisoi Helsingin Sanomat.

Helsingin Sanomien mukaan tutkintapyynnön Nissisestä teki Aarnion entisen alaisen sisko. Käräjäoikeus tuomitsi alaisen yli kolmeksi vuodeksi vankeuteen samassa jutussa, jossa Aarnio sai pitkän vankeustuomion.

Keskusrikospoliisi aloitti esitutkinnan Nissisestä, jota epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Taustalla ovat syyttäjänlaitoksen hankinnat yritykseltä, jossa Nissisen veli on hallituksen puheenjohtajana.

Tämä riivaa eritoten naisia – vie kahdeksan pois työelämästä joka päivä

Mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt kolmanneksen vuodesta 2007. Masennus on edelleen suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Kaksi kolmesta masennusperustein eläkkeelle siirtyneestä oli naisia.

Vuonna 2016 työeläkejärjestelmästä jäi 18 800 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle. Miesten ja naisten lukumäärässä ei ollut suurta eroa. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin keskimäärin 52-vuotiaana.

Yleisimmät syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.

Mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt kolmanneksen vuodesta 2007.

Masennus on edelleen suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Korkeimmillaan se vei eläkkeelle 4 300 henkilöä vuodessa (2007) eli kaksitoista henkilöä päivässä. Viime vuonna masennusperusteiselle eläkkeelle siirtyi 2 900 henkilöä eli kahdeksan henkilöä päivässä.

– Masennus vie etenkin naisia työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuonna 2016 kaksi kolmesta masennusperusteisesta eläkkeestä myönnettiin naisille, kertoo tilastoyksikön päällikkö Tiina Palotie-Heino Eläketurvakeskuksesta.

Mielenterveyden häiriöiden lisäksi naiset jäivät miehiä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi. Miehillä verenkiertoelinten sairaudet sekä vammat ja myrkytykset ovat yleisempiä syitä kuin naisilla.

Viime vuonna reilu neljännes (28 %) työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin osatyökyvyttömyyseläkkeinä. Määrä on kasvanut 10 prosenttiyksikköä vuosikymmenessä. Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää, jos henkilön työkyky on alentunut, mutta hänen katsotaan selviytyvän osa-aikatöistä ja kevyemmistä työtehtävistä.

Työkyvyttömyyden suurin syy mielenterveysongelmat

Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeellä on tällä hetkellä 153 000 henkilöä. Heistä 64 000 eli noin 42 prosenttia on eläkkeellä mielenterveyssyistä. Toiseksi suurin ryhmä on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joiden perusteella eläkettä saa 41 000 henkilöä.

Mielenterveyssyistä eläkkeellä ollaan usein pidempään kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään keskimääräistä nuorempana ja paluu työelämään on muita sairausryhmiä vaikeampaa.

– Mielenterveyssyistä siirtyneiden keski-ikä on noin 45 vuotta, seitsemän vuotta keskiarvoa alhaisempi, kertoo Palotie-Heino.