Politiikka
11.3.2020 14:30 ・ Päivitetty: 11.3.2020 14:30
Kirkkolaki karahti harvinaislaatuisesti kiville eduskunnan perustuslakivaliokunnassa – näin asiaan reagoivat kirkollisministeri ja valiokunnan puheenjohtaja
Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa oli hiljattain lausunnolla kirkkolain kokonaisuudistus. Harvinaislaatuisessa lausunnossaan valiokunta näki uudistuksessa olevan perustuslain vastaisuuksia.
Niinpä valiokunta esittääkin, että lakiehdotusta ei voida käsitellä ehdotetussa lainsäätämisjärjestyksessä.
Eduskunta on kirkkolain säätämisessä sidottu kirkon kantaan: kirkkolaki tai sen muutos voidaan asiasisältönsä puolesta vain joko hyväksyä tai hylätä.
Käytännössä on ajateltu, että eduskunta oikeastaan aina hyväksyy kirkkolain muutosesityksen. Nyt näin ei siis yllättäen käynytkään.
– Meillä on tämä järjestys, että eduskunta ei niitä muutoksia kirkkolakiin tee, joten kirkolliskokouksessa nyt keväällä se käsitellään uudelleen, toteaa hallituksessa kirkollisista asioista vastaava ministeri, tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.).
– Sitten se täytyy esitellä uudelleen täällä (eduskunnassa), hän jatkaa.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä painottaa hänkin, että eduskunta ei pysty kuin hyväksymään tai hylkäämään kirkkolain.
Lisää aiheesta
Eli ottaako kirkko nyt lain takaisin käsittelyyn?
– Ottaa, täytyy sen ottaa. Siinähän oli perustuslaillisia esteitä.
Ojala-Niemelä toteaa, että kirkon on annettava asiassa täydentävä esitys ja huomauttaa, että yksi täydentävä esitys on jo asiasta annettukin. Täydentävä esitys annettiin jo aiemminkin, kun oikeusministeriössä tehdyssä laintarkastuksessa oli selvinnyt, ettei kirkolliskokouksen alkuperäinen esitys ollut oikeudellisesti hyväksyttävissä. Nyt kirkolliskokouksen esitys karahti siis jo toisen kerran kiville.
Julkisoikeuden professori Pauli Rautiainen kommentoi tapahtunutta blogikirjoituksessaan, hän kyseli pitäisikö kirkkolain erityisestä säätämisjärjestyksestä luopua.
– Samalla olisi hyvä laajemminkin pohtia, sopiiko kirkkolakiin kiinnittyvä evankelis-luterilaisen kirkon erityisasema enää 2000-luvun suomalaiseen yhteiskuntaan. Olisiko aika aivan aidosti erottaa evankelis-luterilainen kirkko ja valtio toisistaan? Rautiainen kirjoitti.
Ministeri Kosonen ei tällaisiin spekulaatioihin lähde.
Ojala-Niemelä ei näe, että tämä asia aiheuttaisi pohdintaa kirkon ja valtion suhteissa.
– Ei se sellainen ole. En minä siihen usko.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.