Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Kirman viisaan aforismit kirjaksi – Seppo Kääriäisellä on asiaa ja tuore idea myös pääministerille

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Veteraanipoliitikko, keskustan Seppo Kääriäinen julkisti Twitteristä, nykyisestä X:stä kootun Seppo Kääriäinen – Lenkillä mietittyä -aforismikokoelman Helsingissä tänään.

Keskustakonkarilta, Kirman viisas Seppo Kääriäiseltä on ilmestynyt uusi kirja Seppo Kääriäinen – Lenkillä mietittyä (readme.fi, 2025).

Johannes Ijäs

Demokraatti

Kirja on työstetty yhdessä toimittaja Markku Heikkilän kanssa.

Twitterissä tai sittemmin lyhytviestipalvelu X:ssä tiliä pitävät eivät ole voineet olla törmäämättä Kääriäisen julkaisemiin ajatelmiin ja kansanviisauksiin. Ne ovat suoranainen ilmiö. Moni on myös toivonut, kuten Kääriäinen kirjassakin kertoo, että niistä koottaisiin kirja. Nyt näin on tehty.

Heikkilä kertoo omaksi osuudekseen sen, että hän on käynyt Kääriäisen tuhannet twiitit läpi, ”pudistellut pois akanoita ja järjestellyt kultajyviä aiheittain väistämättömiä toistoja ja liiaksi hetkessä kiinni olleita kommentteja peraten”. Hän on siis toimittanut kirjaa.

Kääriäinen on itse kirjoittanut jokaiseen aihealueeseen pienen johdannon, joka taustoittaa sisäistä maisemaa, jossa otsikkoa seuraavat ajatelmat ovat syntyneet.

Kääriäisen aforismit ovat syntyneet aamulenkillä, jonne Iisalmen Kirman kylällä asuva ministeri kelistä riippumatta suuntaa päivittäin. Mietteet ja liikkuminen liittyvät Kääriäisen mukaan toisiinsa.

”Lähteäkö aamureissulle, se kyselyttää etenkin kun sataa ropisemalla vettä, kun on kova pakkanen tai lunta pyryttää. Tähän mennessä olen voittanut itseni ja työntynyt kävelylle. Kyllä se joka-aamuinen vääntö on”, Kääriäinen kuvaa kirjassa.

HÄNELLE sosiaaliseen mediaan menoa ehdotti aikoinaan elokuussa 2014 poikansa Otso.

”Olen tyytyväinen siihen, että uskoin Otson vinkkiä ryhtyä twiittailemaan. Alkuun ajattelin, että kokeillaan. En ajatellut, että ”Lenkillä mietittyä” -palstasta kehittyisi vuosien harrastus. Matka jatkuu niin pitkään kuin suotu on”, Kääriäinen toteaa kirjansa lopuksi.

Yhdessä alustuksessa Kääriäinen tulee ehdottaneeksi uutta käytäntöä politiikkaan:

”Olisiko paikallaan, että hallitus ja oppositio kokoontuisivat ainakin kerran vaalikaudessa vapaamuotoisesti pohtimaan Suomen pitkää linjaa, jotta voisimme muodostaa yhteisen tilannekuvan asemastamme, uhista ja mahdollisuuksista riippumatta siitä, ketkä kulloinkin ovat vallassa ja vastuussa? Se olisi ns. pitkää peliä, suhdanteista riippumatonta isänmaan asialla olemista.”

Kääriäinen tarkentaa Demokraatille, mistä ideassa on kyse.

Kääriäinen pitää olennaisena, että voitaisiin yli hallitus- ja oppositiorajan hahmottaa yhteinen käsitys siitä, mikä on todellisuus, jossa me elämme niin maailmassa, Euroopassa kuin Suomessa. Hän sanoo, että tälle olisi hyvinkin polttavaa tarvetta nykyisissä maailmanoloissa.

– Että voitaisiin todellisuudesta muodostaa yhteinen käsitys.

”Minusta hyvin luonteva koollekutsuja olisi pääministeri.”

Kääriäisen mielestä tälle pohjalle voitaisiin hahmotella yli vaalikausien menevää pitkää linjaa.

– Vivahteista varmaan on paljon erimielisyyttä, mutta toivoisin ja luulisin, että siitä pitkästä linjasta, kun pannaan muutama vaalikausi aina mittapuuksi, löytyisi jonkinlainen yhteinen käsitys.

Kääriäinen korostaa ”epämuodollista ventileerausta”.

– Minusta hyvin luonteva koollekutsuja olisi pääministeri, jolla on aina kuitenkin vaalikausittain päävastuu siitä, miten maa makaa ja miten maa ja kansalaiset pärjäävät. Hän olisi minusta sopiva ja luontevin poliittinen päättäjä kokoamaan tällaisen palaverin koolle.

Kääriäinen ei pohdituttaisi näissä vain ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, vaan kaikkea, mikä liittyy Suomen olemassaolon ja menestymisen perusteisiin. Myös talous- ja työmarkkinapoliitiikka, yhteiskunnan sosiaalinen tila ja henkinen kestävyys liittyvät Kääriäisen mukaan toisiinsa.

KUN Kääriäiseltä pyytää tiivistämään, mihin hän pyrkii ajatelmillaan, hän toistaa alkuun, ettei niihin liity mitään poliittista ajatusta.

– Haluan kertoa oman maailmankuvani ja elämänkäsitykseni, myös vähän sellaisella sivutoiveella, että se voisi herättää edes jotakin keskustelua yhteiskunnassa tai niissä joukoissa, jotka minun kirjani lukevat. Kyllä siinä on hiukan tällainen keskustelun virittämistarkoituskin, Kääriäinen tiivistää.

Viestipalvelu X:n omistajaan Elon Muskiin kohdistuu myös kovaa kritiikkiä. Moni poliitikko ja vaikuttaja onkin lähtenyt palvelusta. Kääriäinen on kuitenkin pysynyt alustalla.

Hän sanoo, että aikoo jatkaa ainakin toistaiseksi, vaikka pitää selvänä, että entinen Twitter on muuttunut epämiellyttävään suuntaan.

– Minä en tarkoita mielipiteitä sinänsä, koska mielipiteitähän toki voi ja pitää esittää ja olla hyvinkin eri mieltä asioista. Mutta se henki ja ilmapiiri on minusta mennyt vastenmieliseksi. Mutta kyllä minä ainakin toistaiseksi jatkan. Onhan se niin, että siellähän käydään myös aivan asiallistakin keskustelua, vaikka X:n jättäneitähän on jo. On yrityksiä, kuntia, kaupunkeja ja yksittäisiä keskustelijoita.

Kääriäinen sanoo itsekin jo avanneensa tilin kilpailevalle Bluesky-somealustalle, mutta hän ei ole siellä vielä ajatuksiaan esittänyt.

”Elämme outoja ja vaarallisiakin aikoja.”

– Aion jatkaa (X:ssä) ylläpitääkseni pohdintaa Suomen tulevaisuudesta. Kun tässä eletään kuitenkin turbulenttia ja aika vaikeita aikoja Suomenkin osalta, omalta osaltani aion virittää politiikkamme perusteita koskevaa keskustelua.

Keskustelemisen taitoa käsitteleviä ajatelmiaan Kääriäinen alustaa itse kirjassaan seuraavasti: ”Eri mieltä oleminen on mahdollista vain keskinäisen kunnioituksen pohjalta. Ilkeily on ilkeilyä, ei keskustelua. Piikikästä puhetta tarvitaan sitäkin, mutta ei se voi olla someajankaan keskustelujen pääsävel.”

”Elämme outoja ja vaarallisiakin aikoja, jolloin kysytään enemmän keskusteluja ja toisten ymmärtämistä kuin ohihuutamista, syyttelyä ja leimaamista. Tarvitsemme toisiamme. Joskus kuunteleminen on arvokkaampaa kuin vaikuttamiseen tähtäävä oma puhe. Lopun perin kysymys on sivistyksestä”, hän jatkaa.

KÄÄRIÄINEN tunnetaan käsitteestä ”veret seisauttava vaalivoitto”, jollaiseksi hän luonnehti keskustan 1991 eduskuntavaalivoittoa. Esko Ahosta tuli tuolloin pääministeri.

Kirjassaan hän paljastaa, että ”Veret seisauttava” oli hänen isänsä Väinön käyttämä ilmaisu käänteentekevästä asiasta tai tapahtumasta.

Hän kertoo myös lukijoilleen lueskelevansa vanhoja sananlaskuja. Hänen suosikkinsa on ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin”, minkä hän nimeää myös kokoavaksi motoksi mietteilleen.

Päiväkohtaiseen puoluepoliittiseen keskusteluun hän ei ole twiiteissään ja X-postauksissaan tarttunut.

Mietteet voi Kääriäisen itsensä mukaan jakaa karkeasti neljään luokkaan: 1) Ihmiselämän ilot ja varjot, usein hänen kotikylänsä vinkkelistä, 2) luonnonilmiöt vuoden kierrosta, metsästä ja eläinhavainnoista ilmastonmuutokseen 3) kansanvallan tila ja 4) Suomen ja suomalaisten kohtalo menneisyydessä ja tuntemattomassa tulevaisuudessa.

Kääriäisen mukaan seuraajia siunaantuu eniten ihmiselosta kertovien mietteiden ympärille, mutta historiakin näyttää kiinnostavan.

Tässä yksi Kääriäisen tuoreimmista Lenkillä mietityistä:

 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE