Hänen kautensa kestää ensi kesän puoluekokoukseen saakka. Puolueen puheenjohtajan paikka tuli avoimeksi sen jälkeen, kun Touko Aalto ilmoitti vetäytyvänsä tehtävästä kesken kautensa. Aalto jäi alkusyksystä sairauslomalle, joka kestää ainakin vuodenvaihteeseen saakka.

Haaviston vastaehdokkaana oli kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.

Haavisto on 60-vuotias, ja hän on ollut vihreiden presidenttiehdokkaana kahdesti. Hän oli vihreiden puheenjohtajana 1990-luvun puolivälissä. Haavisto on toiminut useissa kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä, muun muassa EU:n Sudanin erityisedustajana neuvotteluissa Darfurin rauhansopimuksen solmimisesta 2005–2007.

– Nämä ovat ne vaalit, joissa vihreistä voidaan tehdä valtakunnallinen puolue, Haavisto totesi eilen.

Pesti ei herättänyt suurta kiinnostusta

Vihreiden puoluevaltuuskunta kokoontui tänään Helsingissä suljettujen ovien takana. Ratkaisua perusteltiin sillä, että puolue halusi keskustella rauhassa julkisuuteen kuulumattomista asioista, kuten esimerkiksi Touko Aallon tilanteesta.

Useat vihreät kieltäytyivät lähtemässä ehdolle pätkäpuheenjohtajan tehtäviin. Kansanedustaja Emma Kari ilmoitti torstaina, ettei asetu ehdolle. Aaltoa edeltänyt puoluejohtaja Ville Niinistö kertoi keskiviikkona, ettei lähde ehdolle ja että jättää koko eduskunnan keväällä.

Varapuheenjohtaja Maria Ohisalo, joka on ollut puoluejohtajan paikalta vetäytyneen Aallon sijaisena, kieltäytyi tehtävästä maanantaina. Myös entinen kansanedustaja Oras Tynkkynen ja ensimmäisen kauden edustaja Olli-Poika Parviainen ilmoittivat, etteivät ole käytettävissä.

Vihreiden gallupkannatus on mennyt rajusti alaspäin vuoden aikana. Se on pudonnut viime syksyn lähes 18 prosentista kahdentoista tietämille. Aiempi puheenjohtaja Aalto ilmoitti heti valintansa jälkeen kesällä 2017 pitävänsä tavoitteena, että vihreistä tulisi pääministeripuolue kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen.

Juttua päivitetty klo 14:26.