Jutussa on kyse tapahtumista, joista Kittilän monipolvinen ja useaan kertaan tuomioistuimissa käsitelty kuntakriisi sai alkunsa. Kittilän silloinen kunnanjohtaja Anna Mäkelä teki vuoden 2013 lopulla tutkintapyynnön kunnan enemmistöomisteisen hissiyhtiön Levi Ski Resortin toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta, koska tämä oli vuotanut hissivalmistajalle toisen tarjouskilpailuun osallistuneen valmistajan luottamuksellista tarjoustietoa.

Vuonna 2014 kuntapäättäjät peruivat Mäkelän tutkintapyynnön ja kunnanvaltuusto irtisanoi hänet luottamuspulaan vedoten. Korkein hallinto-oikeus totesi potkut laittomiksi kesällä 2016.

Aiemmin Lapin käräjäoikeus ja Rovaniemen hovioikeus hylkäsivät kuntapäättäjien rikossyytteet. Molemmat katsoivat, etteivät kuntapäättäjät syyllistyneet virkarikoksiin peruuttaessaan Mäkelän tekemän tutkintapyynnön. Niiden mukaan Mäkelän kohtelu ei myöskään ollut rikollista.

KKO myönsi asiassa syyttäjille rajoitetun valitusluvan. Lupa koskee sitä, rikkoivatko kuntapäättäjät virkavelvollisuutensa peruessaan tutkintapyynnön Palosaaresta. Syyttäjien mukaan päätös tutkintapyynnön perumisesta oli puolueellinen, ja sen tarkoitus oli hyödyttää Palosaarta.

Syyttäjien mukaan Kittilän päätöksenteossa elinkeinoelämä ja poliittinen päätöksenteko ovat kietoutuneet toisiinsa siten, että tietyt henkilöt elinkeinoelämässä nousevat muiden ylitse.

-  Mikä on ollut Kittilän kunnan etu tuossa tilanteessa? Kunnan merkittävimmän tytäryhtiön toimitusjohtajan toimien epäselvyyksien selvittämättä jättäminen ei voi olla kunnan etu.

Syyttäjät vaativat kunnanhallituksen jäsenille ja varajäsenille rangaistusta ensisijaisesti virka-aseman väärinkäyttämisestä. Syytettyjä on yhteensä kahdeksan. He vaativat syyttäjän valituksen hylkäämistä.

Syytettyjen mukaan tutkintapyynnölle ei ollut riittävästi perusteita. Heidän mukaansa Mäkelän olisi joka tapauksessa pitänyt tuoda päätös tutkintapyynnön tekemisestä kunnanhallituksen päätettäväksi.
STT – Maria Rosvall