Kiurun mukaan kokouksessa kävi selkeästi ilmi, että samoja haasteita on koko maassa, vaikka eteläisessä Suomessa tilanne onkin pohjoista vaikeampi.

– Kyllä tilanne on vakava. Nimenomaan siksi, että myös valvovat viranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että potilasturvallisuus on vaarantumassa, Kiuru sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa tilanne on kaikkialla jatkumoa jo kesällä alkaneesta päivystysten ruuhkautumisesta. Jo elokuussa asiasta järjestettiin kriisikokous silloisen perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd.) johdolla.

Jo elokuun kokouksessa yhdeksi ongelmaksi tunnistettiin myös vanhusten hoivapaikkojen riittämättömyys. Kiuru sanoo olevansa huolissaan siitä, vähentyvätkö paikat entisestään.

- Tällä hetkellä hyvinvointialueilla käydään isoa kamppailua siitä, kuinka paljon ympärivuorokautisen hoivan paikkoja tarvitaan ylipäätään jatkossa, Kiuru sanoo.

PÄIVYSTYSTEN vaikean tilanteen taustalla ovat myös terveydenhuollon resurssiongelmat. Kiuru puhuu koko sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja hoivavelasta, jota ovat aiheuttaneet omalta osaltaan niin korona-aika, hoitajien työtaistelutoimet kuin hoitajapulakin. Esimerkiksi osastoja on suljettu sekä säästösyistä että henkilökuntavajeesta johtuen.

Kiuru onkin jo aiemmin esittänyt 700 miljoonan euron lisärahaa tämän hoitovelan rahoittamiseen.

Oman haasteensa päivystysten nykytilanteeseen tuo myös korona. Kiuru sanoo pelkäävänsä erityisesti seuraavien kolmen viikon tilannetta, sillä lomakausi on alkamassa ja koronatilanne todennäköisesti pahenemassa.

Hän huomauttaa, että perustasolla koronapotilaita on nyt ennätysmäärä ja myös erikoissairaanhoidossa erittäin paljon. Samaan aikaan terveydenhuollon henkilöstöllä on paljon sairauspoissaoloja.

- Oma huoleni on se, että olemme vasta hyvin vähäisesti suojautuneet muun muassa rokotuksilla tällä kertaa aikaisempiin kausiin verrattuna, Kiuru sanoo.

KIURUN mukaan akuuttiin kriisiin on etsittävä apua jokaisen alueen omista haasteista käsin. Tämä oli hyvinvointialueille perjantaina annettu keskeinen tehtävä.

- Toivomme, että heti vuodenvaihteen jälkeen hyvinvointialueiden johto ottaa tämän päivystyksen järjestämisen ja siihen liittyvät isot rakenteellisetkin kysymykset vakavasti. Jokaisella alueella selvitetään, millä tavalla näistä päivystyksen ongelmista päästään eroon, hän sanoo.

Perjantaisessa kokouksessa käytiin keskustelua esimerkiksi perustason päivystyksen lisäämisestä.

- Itse toivoisin, että Suomessa pohdittaisiin sitä, onko päivystyksen keskittämisessä jopa menty jo liiankin pitkälle, Kiuru sanoo.

Seuraava tapaaminen hyvinvointialueiden kanssa on sovittu jo tammikuulle.