Viraston mukaan suomalaisten kotitalouksien käyttämät menot eläinlääkäri- ja lemmikkipalveluihin ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Tämä johtuu paitsi yleisestä kustannusten noususta, myös muun muassa siitä, että alan markkinat ovat keskittyneet.

Eläinlääkäriala on Suomessa keskittynyt kahdelle pääomasijoittajavetoiselle ketjulle, Evidensialle ja Vireälle.

EVIDENSIAN valtakunnallinen markkinaosuus on noin 40-50 prosenttia ja Vireän 10-20 prosenttia. Lisäksi Evidensialla on hallussaan yli 70 prosenttia yksityisten pieneläinsairaaloiden markkinoista.

Hän huomauttaa, että pienillä paikkakunnilla markkinoiden keskittyminen yhdelle paikalliselle klinikalle on sen sijaan luonnollista markkinan pienen koon takia.

KKV:n mukaan Evidensia on kasvanut voimakkaasti kymmenen viime vuoden aikana. Yhtiö on hankkinut omistukseensa kaikki muut alalla vuoteen 2021 asti toimineet ketjut Suomessa.

Yhtiön liikevaihto kasvoi vuosina 2019-2022 noin 10 miljoonaa euroa vuosittain. Vielä vuonna 2019 Evidensia teki vajaan kuuden miljoonan euron tappiot, mutta vuonna 2021 tilikauden tulos kipusi 22,5 miljoonaa euroa plussalle.

Evidensia esimerkiksi osti vuonna 2021 silloisen markkinakakkosen Omaeläinklinikan. KKV:n selvityksen mukaan Evidensian hinnat nousivat kaupan jälkeen reilun neljänneksen vuosien 2021-2024 aikana.

KKV toteaa, että tämä on noin 15 prosenttiyksikköä enemmän kuin alan keskimääräinen hintojen nousu tai yleinen kuluttajahintojen nousu.

Vireä tuli Suomen eläinlääkäripalveluiden markkinoille niin ikään vuonna 2021. Myös se on KKV:n mukaan kasvattanut nopeasti markkinaosuuttaan ostamalla yksittäisiä eläinlääkäriasemia.

Ketjun taustalla toimiva holding-yhtiö Vireä Group teki viime vuonna noin puolen miljoonan euron liikevaihdolla 800  000 euron tuloksen.

Vireän omistamien pieneläinklinikoiden yhteenlaskettu liikevaihto viime vuonna oli noin 30 miljoonaa euroa, KKV kertoo.

Hintojen nousun lisäksi eläintenhoitoalan keskittyminen on heikentänyt alan työehtojen kehitystä, sanoo toimihenkilöliitto Erto tiedotteessaan. Samalla kun hinnat nousivat, työntekijöiden palkkakehitys kulki omaa latuaan.

Erton vuosittaisen palkkakyselyn mukaan Omaeläinklinikan keskiarvopalkka kääntyi selvään laskuun Evidensian ostettua Omaeläinklinikan 2021.

Sen sijaan Evidensian keskiarvopalkka Omaeläinklinikkaa huomioimatta nousi vuoden 2022 aikana kolme prosenttia. Omaeläinklinikassa keskiarvopalkka laski neljä prosenttia.

MUIDEN alan työnantajien palveluksessa keskiarvopalkka nousi seitsemän prosenttia.

KKV sanoo, ettei se voi nykyisillä työkaluilla puuttua alan markkinoiden haitalliseen keskittymiseen.

Virasto ei esimerkiksi voinut tutkia Evidensian ja Omaeläinklinikan välistä yrityskauppaa, koska Omaeläinklinikan liikevaihto jäi kilpailulain liikevaihtorajojen alapuolelle.

-  Markkina voi päästä keskittymään vaivihkaa yhdelle tai muutamalle toimijalle, kun yrityskauppavalvonta ei korkeiden liikevaihtorajojen vuoksi sovellu yksittäisiin kauppoihin, vaikka niitä toteutettaisiin kymmeniä tai jopa satoja peräkkäin, Syrjälä kertoo.

Virasto uskoo, että alan keskittyminen tulee todennäköisesti jatkumaan.

JOKA neljäs KKV:n kyselyyn vastannut yksityinen pieneläinklinikka kertoi, että niiltä oli tiedusteltu kiinnostusta yrityksensä myymiseen edellisten kahden vuoden aikana.

KKV sanoo, että nykyisen lainsäädännön puitteissa Evidensia ja Vireä voisivat halutessaan ostaa markkinoilta pois kaikki muut yritykset ilman, että virasto pystyy tutkimaan kyseisiä kauppoja.

KKV:n mukaan Suomessa tapahtuu vastaavaa markkinoiden haitallista keskittymistä esimerkiksi yksityisessä terveydenhuollossa ja terapia- sekä hoiva-alalla.

KKV perää ongelman ratkaisuksi kilpailuviranomaisen otto-oikeutta, joka on käytössä esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.

OTTO-OIKEUS tarkoittaa, että kilpailuviranomainen voi poikkeustapauksissa ottaa tutkittavakseen myös sellaisia yrityskauppoja, jotka jäävät kilpailulain liikevaihtorajojen alle.

KKV:n mukaan otto-oikeus on otettu viime vuosina käyttöön Pohjoismaiden lisäksi monissa muissa EU-maissa.

-  Suomessa monet markkinat ovat kilpailullisuudessa valmiiksi EU-maiden keskiarvon alapuolella muun muassa maantieteellisen sijaintimme, pienen väkiluvun ja pitkien etäisyyksien vuoksi, Syrjälä sanoo.

-  Olisikin tärkeää, että kilpailullisuutta turvaavat viranomaisen työkalut olisivat vähintään muiden Pohjoismaiden tasolla.