Tilaisuudessa puhunut SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi ensi viikon toimien olevan viimeinen varoitus hallitukselle. Edessä on laajamittainen konflikti, jos hallitus ei peräydy.

Eloranta ei sanonut sanaa yleislakko, mutta eipä hänen ilmauksensa jäänyt siitä paljoa puuttumaankaan. Sama tulee ilmi eri taustakeskusteluissa. Ammattiyhdistysliikkeellä on valmius panna Suomi seisomaan, jos hallitus pitää kiinni ohjelmastaan eikä muutoksista päästä neuvottelemaan kolmikantaisesti.

PAHALTA näyttää. Hallituksen ulostulojen perusteella ei näytä siltä, että se perääntyisi.

Wahlroosin totesi jo vuonna 2019 ilmestyneessä kirjassaan Kuinkas tässä näin kävi – Miksi maallamme ei ollut malttia vaurastua?, että (vapaasti siteeraten) ”Suomi ei tule muuttumaan ilman kovaa rettelöintiä. Se tappelu olisi parempi ottaa nyt, kun vielä on jotain pelastettavaa”. Tappelun vastapuolena hän tarkoitti ammattiyhdistysliikettä.

Elinkeinoelämäkään tuskin luopuu tavoitteistaan edessä olevien lakkojen takia. Se tietää, että tilanne voi kääntyä nurin, jos seuraavissa eduskuntavaaleissa hallituksen väri vaihtuu. Tästä syystä hallituksella on kova paine yrittää betonoida työmarkkinakentän muutokset lakimuutoksilla neuvottelun asemesta.

Tästä samasta syystä vielä viime hallituskaudella Elinkeinoelämän keskusliitto ajoi linjaa, jossa se halusi pitää poliitikot kaukana työmarkkinapöydistä. Nyt se ajaa poliitikkojen lainsäädäntöä samoihin pöytiin.

Hallituksella on osaajia pitkäjänteiseen työmarkkinapeliin, kuten esimerkiksi tällä viikolla työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäälliköksi nimitetty Timo Jaatinen. Hänellä oli aikaisemmassa tehtävässään Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajana näköalapaikka jo vuosia sitten alkaneisiin metsäteollisuuden järjestelyihin, jotka viime neuvottelukierroksella etenivät UPM:n kohdalla toimialakohtaisiin sopimuksiin. Edellä mainittu Björn Wahlroos toimi pitkään UPM:n hallituksen puheenjohtajana.

OPRON hallituksen tavoitteet ovat elinkeinoelämän kannalta kuitenkin monin osin ristiriitaisia. Ammattiliittojen kurmootus sopii, mutta esimerkiksi hallituksen kaavailemat leikkaukset vaikkapa asumistukeen ja soviteltuun päivärahaan voivat iskeä kovaa esimerkiksi palvelualoilla.

Hallitus uskoo sosiaaliturvaa heikentävillä toimillaan patistavan osa-aikatyötä tekeviä kokoaikaiseen työhön. Valitettavasti kokoaikaista työtä ei ole palvelualoilla tarjolla. Elleivät työnantajat sitten vihdoin kuuntele Palvelualojen ammattiliitto PAMia, joka on pitkään ajanut alan työsuhteiden kokoaikaistamista ja nykyistä suurempaa viikkotuntien määrää.

Jos vähän taloustieteen mutkia vetää suoraksi, ovat tähän saakka asumistuki ja soviteltu päiväraha olleet eräänlaista yhteiskunnan maksamaa yritystukea, jolla mahdollistetaan yritysten hyödyntämä pienipalkkainen työvoima.