QVINTUS sanoi olevansa vahvasti sitä mieltä, että viittaukset Venäjään ja Venäjän keisariin pitää poistaa Suomen rikoslaista.

– Eduskunta voi halutessaan tehdä muutokset ja uskon, että ehdotukselleni löytyy laajasti tukea eri puolueista.

Qvintus sanoo, että poistamisesta ei aiheudu haittaa kenellekään ja että johtolause jäisi edelleen Finlexin alkuperäisiin säädöksiin.

Rikoslaki alkaa saatesanoilla, jotka eivät Qvintuksen mukaan ole tätä päivää:

”Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Zsaari, Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä tahdomme Me täten armosta vahvistaa seuraavan rikoslain Suomen Suuriruhtinaanmaalle, jonka voimaanpanemisesta, niinkuin myöskin rangaistusten täytäntöönpanosta erityinen asetus annetaan:”

Qvintuksen avausta kommentoi Twitterissä muun muassa Ulkopoliittisen instituutin johtaja, presidenttikyselyidenkin kärkeen noussut Mika Aaltola, joka kirjoitti “Ehkä olisi jo aika” jakamansa Iltalehden jutun saatteeksi.

PROFESSORI Tolvanen sanoo puolestaan Demokraatille pitävänsä rikoslain historiaa ja sen saatetekstiä arvokkaana.

– Minusta siinä ei ole ainakaan mitään hävettävää. Se osoittaa pikemminkin Suomen autonomista asemaa. Minä pidän sitä hyvänä, historiallisena tosiseikkana. Mitäpä sitä poistamaan.

Tolvanen sanoo ylipäänsä vierastavansa sitä, että todellisuutta aletaan muokata uudelleen jälkikäteen.

– Ja eihän siitä (alkuperäisestä rikoslaista) ole voimassa enää kuin muutama pykälä.

– Nykyinen rikoslaki on ihan muiden ihmisten kirjoittama, professori muistuttaa.

Tolvanen sanoo, etteivät rikoslain viittaukset anna väärää kuvaa Suomen nykyisestä asemasta. Paremmin hän sanoo ymmärtävänsä esimerkiksi avauksia joidenkin patsaiden poistamisesta kuin Qvintuksen ehdotusta.

– Etenkin jos ne liittyvät hyvin vahvasti viimeiseen sataan vuoteen. Mutta Aleksanterin patsasta en olisi poistamassa kuitenkaan. Mutta juuri nämä, jotka on poliittisilla motiiveilla laitettu. Paremmin ymmärrän, että niitä sitten poistetaan.

TOLVANEN palaa vielä rikoslain saatetekstiin ja huomauttaa, että se vain kuvaa, millä tavalla laki on annettu.

– Eri asia olisi, jos säädettäisiin kokonaan uusi rikoslaki. Mutta meillä on lähdetty siitä, että vanhaa on korjattu.

Tolvanen pohtii, missä raja lopulta kulkisi, jos historiaa aletaan kirjoittaa uudelleen enemmänkin.

– Eikö se ole vähän vaarallinen tie sellainen, että aletaan… tulee tyhjiä sivuja.

– Minun vastaus on, ettei siihen (Venäjän poistamiseen rikoslaista) ole syytä.

Professori sanoo kertoneensa opiskelijoilleenkin, että Venäjän keisari vahvisti Suomen rikoslain, joka oli yhdistelmä saksalaista ja ruotsalaista rikoslakia.

– Eikö ole aika hieno historiallinen fakta? Se on yksi syy, miksi haluan sen säilyttää. Se kuvaa hyvin tilannetta, joka silloin Suomen suhteen vallitsi.