Pelastuslaitos oli saanut hieman ennen aamuseitsemää ilmoituksen Rantatiellä liikkuneesta kuutista. Pelastuslaitos löysi eläimen lopulta tien viereisestä metsästä ja palautti sen mereen.

-  Kuutti oli ollut ihan hyvässä kunnossa ja yhteistyökykyinen. Se oli saatu aika helposti kiinni ja päästetty mereen jatkamaan matkaansa, päivystävä palomestari Oona Englund kertoo STT:lle.

Kokkola sijaitsee Pohjanlahden rannikolla. Englundin mukaan Keski-Pohjanmaalla on kuluneella viikolla ollut lukuisia vastaavia pelastustehtäviä. Kuutteja on löytynyt metsien lisäksi omakotitaloalueelta ja Kälviän keskustasta, josta on matkaa rannikolle useita kilometrejä.

Ruotsin luonnonhistoriallisen museon yli-intendentin hyljetutkija Markus Aholan mukaan kuuttien harhailu ei ole ennenkuulumaton ilmiö. Hän ei osaa varmaksi sanoa, miksi poikaset lähtevät hortoilemaan vaikkapa metsiin, mutta hyvä arvaus hänellä on.

-  Kyllä ne varmaan ruokaa ovat etsimässä, Ahola sanoo.

-  Luultavasti mekanismi on yksittäisen poikasen kohdalla, että emo on vieroittanut sen, eikä kuutti sitten ole itse osannut lähteä etsimään ruokaa oikeasta suunnasta.

Hänen mukaansa havaintoja eksyneistä kuuteista tulee vuosittain muutamia. Tapauksista ei hänen tietääkseen ole kuitenkaan olemassa kattavaa seurantaa. Tutkijoillekin tiedot tulevat lähinnä yksittäisistä uutisista.

Jäätilanne voi vaikuttaa eksymiseen

Ahola arvelee, että vuosittain vaihteleva kevään jäätilanne vaikuttaa kuuttien maihinnousuun.

-  Jäätilanne varmaan jossain määrin vaikuttaa, miksi näitä tapauksia on joinakin vuosina enemmän, Ahola tuumii.

-  En ole kuitenkaan jäätilannetta nyt niin läheltä tutkinut juuri tuolla, että osaisin siitä sen tarkemmin sanoa.

Keski-Pohjanmaan rannikkoalueen jäät eivät ole Ilmatieteen laitoksen jääseurannan mukaan vielä sulaneet. Halutessaan jäitä pitkin pääsee siis vielä maihin.

Hylkeet pystyvät liikkumaan maastossa, mutta kulku on Aholan mukaan hidasta. Esimerkiksi metsään eksyminen voi käydä kuutille kalliiksi.

-  Ne joutuvat siellä helpommin maapetojen saaliiksi. Usein eksyneet yksilöt ovat jo valmiiksi nälkiintyneitä. Jollei pedot niitä korjaa, sitten nälkä vie, Ahola sanoo.
STT – Eetu Halonen