– Kävimme esimerkiksi kirjastossa, joka oli enemmänkin kulttuuritalo. Siellä oli ruokala, lasten leikkipaikkoja, liikunnallisuutta ja ompelupiste, jossa oli koneita, mahdollisuus ostaa kankaita ja saada opastusta vaikkapa vaatteiden tekemiseen. Se oli monipuolinen elämisen paikka, Harju kuvailee.

Monipuolista, ennakkoluulotonta ja rohkeaa otetta tarvitaan Harjun mielestä nyt Oulussakin, kun kaupunki hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.

– Tämä on positiivinen haaste meille kaikille kaupunkilaisille ja erilaisissa yhteisöissä toimiville. Minusta tavoitteena pitää olla ihmisten hyvinvointi, kansainvälisyys rikkautena ja se, että ”pienesti tehhään isoa”, maalaa puolestaan SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pirjo Sirviö.

Oulu on aiemminkin hakenut kulttuuripääkaupungiksi, mutta silloin valituksi tuli Turku. Sirviön mukaan Turun kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 näytti hyvää mallia.

– Heistä on paljon oppimista. Vuosi sisälsi päivittäisiä tapahtumia, joita tekemässä olivat sadat vapaaehtoiset, koulut, päiväkodit ja kulttuuritoimijat. Toivoisin, että teemana meilläkin olisi ”koko Oulu kulttuurisekoaa”, Sirviö sanoo.

Myös Harjun mielestä on tärkeää, että oululaiset ja koko seudun ihmiset kokevat olevansa ”osa prosessia” – tekijöitä, eivätkä vain vastaanottajia. Kun ideoidaan ja innostutaan porukalla, koko alue saa ”hyvää draivia”, joka ei jää vain h-hetkeen.

– Turun kokemusten perusteella uskon, että se kannattelee pitkälle vuoden 2026 jälkeenkin. Turussa on esimerkiksi jäänyt pysyviä taideteoksia katukuvaan, Sirviö sanoo.

Kirjava kulttuuri

Sirviö ja Harju painottavat, että kulttuuri pitää nähdä laajasti. Se ei asu vain sitä tuottavissa laitoksissa, vaan on osa kaikkea elämää. He tervehtisivät ilolla hankkeita, joissa hypitään yli keinotekoisten aitojen.

– Ettei ajateltaisi niin, että tässä on liikunta ja tuossa kulttuuri, vaan mietitään, mitä lisäarvoa se kummallekin tuo, kun keksimme jotain näistä yhdessä, Harju kuvailee.

Harju listaa teatterin, sanataiteen ja tanssin oululaisen kulttuurin vahvuuksina, mutta nostaa ykköseksi lasten ja nuorten kulttuurin. Hän arvioi, että siinä Oulu on jopa Suomen paras – onhan täällä muun muassa järjestetty kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali vuodesta 1982 lähtien.

Harjun into poreilee taas pintaan, kun hän heittäytyy ideoimaan viime kesänä avattuun Kuusisaaren tapahtumapuistoon lasten ja nuorten monialaista kulttuurifestaria.

– Siellä voisi olla vaikka elokuva-, teatteri-, sirkus- ja sanataidetelttoja, ja lapset ja perheet yhdessä voisivat kokea, kokeilla ja myös tehdä itse kulttuuria. Se olisi festari, jonka kulttuurille positiivinen ilmapiiri saisi vielä vanhanakin muistelemaan kokemusta, Harju visioi.

– Tällaisia juttuja kannattaa toteuttaa jo nyt. Niistä saamme vauhtia hakuun. Ja aina pitää tavoitella, vaikkei onnistuisikaan. Rohkeutta, hän kannustaa.

Näin homma etenee

Kulttuuripääkaupunkihakemus jätetään vuonna 2020 ja Euroopan komissio tekee valinnan vuonna 2022. Ouluun on nyt nimetty 2026 -hankkeen valmistelua tukeva laaja valtuuskunta, jossa on 53 jäsentä eri sidosryhmistä. Lähialueilta mukana on viisitoista paikkakuntaa. SDP:n edustajana on varavaltuutettu Kati Jurkko.

– Valtuuskunnan on tarkoitus tehdä PR-työtä. Valtuustossa tehdään varsinaiset isot linjaukset, esimerkiksi päätökset rahoituksesta. Operatiivinen toiminta jää työryhmille, joita toivon syntyvän hankkeen ympärille satoja, Pirjo Sirviö selvittää.

Juuri nyt Ouluun etsitään uutta kulttuurijohtajaa, ja Yrjö Harju on kulttuuri- ja sivistyslautakunnan jäsenenä ollut haastattelemassa ehdokkaita.

– Koen, että kulttuurijohtajan tulee olla hyvin sitoutunut kulttuuripääkaupunkihakuun. Hän tulee olemaan kaupungin kasvot hakuprosessissa, myös Oulu 2026 -valtuuskunnan varajäsenenä toimiva Harju sanoo.

Juttu on ilmestynyt pidempänä versiona Demokraatin paperilehdessä 15.3.2018.