– Muutosherkässä maailmantilanteessa on tärkeää ylläpitää ja vahvistaa parlamentaarista kykyä reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin yli vaalikausien, hän perustelee tiedotteessa.

Seurantaryhmän työssä pitäisi hänen mielestään myös jatkaa erityisesti pitkän aikavälin haasteiden ratkomista, kuten puolustusmäärärahojen tulevaa tasoa, asevelvollisuuden kehittämistä ja Suomelle vielä varsin uuden Nato-jäsenyyden pitkän aikavälin tavoitteita. Näin vahvistettaisiin yli vaalikausien menevää puolustuksen suunnittelua.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on Suomessa perinteisesti tehty hallitus- ja oppositiorajat ylittäen, Kari muistuttaa, ja se on ollut erityinen vahvuus.

– Puolueella on tällä hetkellä poikkeuksellisen vahva värisuora johtopaikoilla, joka haastaa parlamentaarisen keskustelun perinteitä. Erityinen huoli tästä herää siksi, että samaan aikaan turvallisuuspoliittinen tilanne on jännittyneempi kuin kertaakaan kohta 80 vuoteen. Vaikeasti ennakoitavan ajan lisäksi myös talous haastaa puolustuksen ratkaisujamme, joten parlamentaariselle keskustelulle on kasvava tarve, Kari painottaa.

Myös Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos aiheuttanee hänen mukaansa tulevina vuosina vaikeasti ennakoitavia muutoksia turvallisuuspoliittiseen ilmastoon. Donald Trumpin uudelleenvalinnalla voi olla Ukrainalle ja koko Euroopalle kauaskantoisia vaikutuksia, ja myös Lähi-Idän tilanne haastaa turvallisuutta laajasti.

– Tässä tilanteessa Suomi tarvitsee ajantasaisen tiekartan puolustus- ja turvallisuuspolitiikan pitkän aikavälin ratkaisujen kehittämiseksi. Erityisen ajankohtainen aihe on keskustelu puolustusmäärärahojen tulevasta tasosta.

Kari pitää välttämättömänä yhteistä käsitystä ja mahdollisimman laajaa yksimielisyyttä maanpuolustuksen pitkän aikavälin näkymistä ja keskeisistä kehittämistarpeista.

– Nyt kun myös Nato-politiikan käytäntöjä rakennetaan, olisi näistäkin sisällöistä tarpeen ylläpitää parlamentaarista seurantaa. Varsinaiset kirjalliset selonteot vanhenevat kokemukseni mukaan varsin nopeasti, kahdella edelliselläkin vaalikaudella puolustusselonteon seurantaryhmässä toiminut Kari toteaa.

KARI EHDOTTAA, että parlamentaarisen seurantaryhmän työtä vahvistettaisiin tekemällä rakenteesta pysyvä.

– Erityisesti puolustusmäärärahojen tasoa koskeva keskustelu on tärkeää, jotta meillä on aiheesta yhteinen yli vaalikausien ulottuva näkymä. Tähän seurantaryhmä olisi tarpeellinen foorumi.

Natossa on keskusteltu puolustusbudjetin tason nostosta nykyisestä kahdesta jopa 3-4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Toisin kuin Suomessa, missä puolustuksesta on yhdessä pidetty hyvää huolta, on useissa muissa Nato-maissa syntynyt puolustuksen korjausvelkaa, Kari huomauttaa.

– Tähän keskusteluun meidän pitää olla yhdessä valmiita ja samalla hakea puoluerajat ylittävä näkemys siitä, miltä puolustusmenot näyttävät tulevalla vaalikaudella.