– Olen erittäin iloinen ja ylpeä voidessani esitellä kauan odotetun, vanhuspalvelulakia vahvistavan hallituksen esityksen, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) aloitti lakiesitystä esitelleen puheenvuoronsa.

Hallituksen esityksessä vanhuspalvelulakiin lisättäisiin säännökset iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisessa hoidossa noudatettavasta henkilöstön mitoituksesta, joka olisi 0,7 työntekijää asiakasta kohti. Lisäksi vanhuspalvelulakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös iäkkään henkilön palvelutarpeen selvittämisessä ja arvioinnissa käytettävästä kansallisesti yhtenäisestä seuranta- ja arviointijärjestelmästä.

Laki tulee voimaan 1.8.2020. Siitä alkaen henkilöstömitoitukseen laskettaisiin vain välitöntä asiakastyötä tekevät.

Krista Kiurun mukaan hallitus on koko valmistelun ajan pitänyt tärkeänä, että myös kotihoidon tilanne arvioidaan ja huomioidaan.

– Uudistuksen toisessa vaiheessa arvioidaan keinoja kotihoidon riittävyyden osalta, hän kertoi.

Julkisessa keskustelussa on kannettu huolta, siirtyykö kotihoidosta hoitajia pois, jos ympärivuorokautiseen hoivaan tulee hoitajamitoitus.

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen sanoi nyt yksiselitteisesti, että “kokoomus kannattaa myös tätä 0,7 hoitajamitoitusta”.

– No niin, vihdoinkin! Kuului kansanedustaja Maria Guzeninan (sd.) välitön huudahdus salista.

– Varmaa on se, että jos me emme nyt aloita tämän asian kuntoon laittamista, niin kymmenen vuoden päästä tilanne tulee olemaan aivan kestämätön, ja sen vuoksi ihmettelen kovasti sitä kritiikkiä, jossa ikään kuin asetetaan eri heikossa asemassa olevat vanhukset vastakkain. Sen takia hallitus on viemässä tätä esitystä vastuullisesti eteenpäin, Guzenina lausui myöhemmin puheenvuorossaan.

Moni muistaa keskustelut viime vaalikaudelta, jolloin kokoomuksen kannasta oli hyvin vaikea ottaa selkoa. Ihminen ei ole desimaali, puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi tuolloin.

– Me tarvitsemme lisäksi toimenpiteitä siihen, mitä ministeri Kiurukin esille toi, että millä tavalla me turvaamme kotihoidon tulevaisuudessa parempana ja miten me pystymme varmistamaan, että omaishoito on kunnossa, Timo Heinonen jatkoi.

Petteri Orpo muotoili tänään, että kokoomukselle 0,7-hoitajamitoitus sopii osana sellaista kokonaisuutta, jossa jokaisen vanhuksen, myös kotona asuvan vanhuksen, palveluista huolehditaan.

– Mutta minä olen syvästi huolissani: Asiantuntijoidenkin mukaan hallituksen esitys uhkaa vakavalla tavalla nimenomaan kotona asuvien vanhusten palveluita. Kotihoidossa meillä on tänä päivänä enemmän vanhuksia kuin ympärivuorokautisessa hoivassa, ja heidän määränsä kasvaa tuhansilla vuodessa, ja juuri heidän palveluitaan tämä esitys uhkaa, Orpo jatkoi.

– On itsestään selvää, että myös perussuomalaisille tämä lakiesitys on tärkeä ja merkittävä. Olemme täällä tehneet töitä asian eteen vuosikausia, sanoi perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.

Hänellä oli kuitenkin myös jatkokysymyksiä.

– Onko nyt varattu riittävästi rahaa ja resursseja siihen, että saamme tämän tärkeän lain vietyä eteenpäin? … Jos sote ei etene, niin mitä tälle tärkeälle laille ja sen pyrkimykselle saada 0,7 hoitajamitoitus Suomeen tapahtuu? Hän kuitenkin muun muassa kysyi.

SDP:n kansanedustaja Aki Lindén pitää hoitajamitoituksen säätämistä merkittävänä ja katsoo sen parantavan vanhustenhuollon laatua.

Hän halusi konkretisoida täysistunnossa, mitä 0,7 hoitajaa tarkoittaa.

– Viikossahan on 168 tuntia. Kukaan hoitaja ei toivottavasti tee pidempää työvuoroa kuin 38–40 tuntia viikossa. Kun me jaamme tämän hoitajatyövoiman sinne yksikköön, niin käytännössä me pystymme nyt tällä muutoksella, verrattuna siihen 0,5 tasoon, nostamaan esimerkiksi 30 paikkaisessa yksikössä päivävuoron viidestä seitsemään ja iltavuoron neljästä seitsemään työntekijään, ja tämä on erittäin merkittävää niin kuin joku voi ymmärtää. Tuon kokoisessa yksikössä yövuorossa, niin nykyisin kuin tulevaisuudessa, riittää se kaksi. Eli tässä on todella merkittävästä lainsäädännöstä kysymys.

Opposisiopuolueista kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen kertoi hänkin pitävänsä hoitajamitoituksen säätämistä odotettuna ja erittäin kannatettavana uudistuksena.

– Tällä me parannamme ihmisten perusoikeuksia – kuten täälläkin ansiokkaasti kerrottiin, valtaosa ihmisistä on hyvin heikossa asemassa, muistisairaita ihmisiä – mutta samaan aikaan me parannamme myös työssäjaksamista ja hyvinvointia tällä hoiva- ja hoitoalalla, ja näen tämän äärettömän tärkeänä, sanoi puolestaan SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen.

Pääministeri Sanna Marin sanoi omassa puheenvuorossan, että ikäihmisten hyvä hoito, ihmisarvoinen hoiva ja hoito, on hallitukselle sydämen asema.

– On arvovalinta, että me panostamme ikäihmisten hyvään hoitoon ja hoivaan ja arvostamme niitä ihmisiä, jotka ovat tämän maan rakentaneet, meistä huolehtineet. He ansaitsevat kunnioitusta, ja he ansaitsevat ihmisarvoista huolenpitoa. Sen eteen hallitus tekee töitä, ja osana tätä esitellään tämä esitys 0,7:n henkilöstömitoituksesta.

Marinin mukaan se ei yksinään ole vielä riittävä, mutta se on tärkeä askel eteenpäin.

– Ja olen myös todella hyvilläni ja iloinen siitä, että myös kokoomus on ilmoittanut jo eilen, että tukee tätä 0,7:n henkilöstömitoitusesitystä, eli jos katson tätä salia, niin näen, että vasemmalta oikealle kaikki eduskuntapuolueet ovat tämän esityksen takana, ja yhdessä lähetämme vahvan viestin siitä, että Suomen ikäihmisten tilanteeseen pitää tulla parannuksia, Marin totesi.