Eduskunta keskusteli keskiviikkona Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2025.

– Suomen turvallisuus ja puolustus eivät enää lepää ainoastaan meidän harteillamme, vaan olemme osa laajempaa kansainvälistä turvallisuusyhteisöä. Osallistumisemme Naton rauhan ajan tehtäviin on luonteva ja merkittävä askel sitoutumisessamme yhteisen puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamiseen, Limnéll kuvaili puheessaan.

– Osallistumisemme myötä osoitamme konkreettisesti sitoutumisemme ja halumme kantaa vastuuta yhteisestä pelotteesta ja puolustuksesta. Aktiivisella osallistumisella jäsenmaat myös viestivät liittokunnan yhtenäisyydestä ja vahvistavat pelotetta.

– Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut, että meidän tulee olla vahvoja ja yhtenäisiä.

Limnéllin mukaan kokoomus tukee suomen intergaatiota Natoon ja yhteisen puolustuksen vahvistamiseen.

– Kokoomus tukee Suomen osallistumista Naton rauhan ajan tehtäviin, sillä se lisää turvallisuuttamme ja vahvistaa asemaamme kansainvälisen yhteisön jäsenenä. Näin osoitamme vastuunkantoa ja halukkuutta puolustaa niitä arvoja, joiden varaan koko läntinen turvallisuusrakennelma on rakentunut.

TUKENSA rauhan ajan tehtäviin osallistumiselle antaa myös kristillisdemokraatit. KD:n ryhmäpuheenvuoron pitänyt Sari Tanus totesi, että Naton uutena jäsenenä Suomen tulee integroida oman puolustuksensa yhteensopivaksi muiden Nato-maiden kanssa.

– Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat tärkeä osa Naton perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella, hän sanoi.

Tanuksen mukaan Venäjän hyökkäyssota ja sen myötä Euroopan turvallisuustilanteen muutos on kasvattanut Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien merkitystä.

Tanus huomautti, että vaikka kyse on rauhan ajan operaatioista, niihin liittyy maailmanpoliittisen tilanteen takia myös riski mahdollisista sotilaallisista konflikteista.

– Siksi on tärkeää, että selonteossa määritellään puolustusvoimien toimintaa myös mahdollisissa eskalaatiotilanteissa. Puolustusvoimista annetussa laissa säädetään toimivallasta ja voimakeinojen käytöstä kansainvälisen avun antamisessa, yhteistoiminnassa ja muussa kansainvälisessä toiminnassa.

Tanus kiteytti, että Suomen aktiivinen Nato-operaatioihin osallistuminen antaa selkeän viestin maamme rajojen ulkopuolelle.

– Se on viesti brutaalia hyökkäyssotaa käyvälle Venäjälle siitä, että Suomi on sitoutunut puolustamaan omaa ja muiden Nato-maiden koskemattomuutta yhdessä Nato-liittolaistensa kanssa. Se on viesti myös Nato-kumppaneillemme, että olemme sitoutuneita allekirjoittamiimme sopimuksiin, hän sanoi.

KESKUSTAN puheenjohtaja Antti Kaikkonen totesi ryhmäpuheessaan, että Suomi kantaa vastuunsa liittokunnan pelotteesta ja puolustuksesta koko liittokunnan alueella. Siksi keskusta pitää perusteltuna Naton rauhan ajan tehtäviin osallstumista.

– Tehtävät parantavat yhteistoimintakykyä liittolaisten kanssa, vahvistavat omaa turvallisuuttamme ja kehittävät koko liittokunnan pelotetta ja puolustusta.

Kaikkonen painotti, että Nato on transatlanttisen yhteistyön kulmakivi, johon on panostettava. Sen on toimittava, jotta Eurooppa ja Pohjois-Amerikka pystyvät yhdessä vastaamaan kasvaviin turvallisuushaasteisiin, hän sanoi.

– Yhdysvaltain presidentinvaalien myötä maan ulko- ja turvallisuuspolitiikan painotuksiin voi tulla muutoksia. Euroopan on pystyttävä ottamaan enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan.

– Tämä tarkoittaa puolustusmenojen riittävää resurssointia Naton eurooppalaisissa jäsenmaissa ja puolustusteollisuuden kapasiteetin kasvattamista. Ensimmäinen askel on se, että kaikki Naton jäsenmaat täyttävät Naton nykyisen 2 prosentin kriteerin puolustukseen. Edessämme on keskustelu seuraavista askelista.

Juttua täydennetty klo 16.05 Tanuksen ja Kaikkosen puheilla. Myös otsikkoa päivitetty.