Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

29.8.2024 09:30 ・ Päivitetty: 29.8.2024 09:30

Kokoomuksen Marttinen: ”Ainakin alkukauden osalta on tärkeä antaa työrauha hyvinvointialueille”

LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen.

Kristillisdemokraattien (kd.) puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on esittänyt nykyisen sote-rahoituslain korjaustyön aloittamista jo tällä hallituskaudella, vaikka siitä ei ole kirjausta hallitusohjelmassa.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen (kok.) otti tänään kantaa asiaan toimittajien kysyessä siitä kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksen tiedotustilaisuudessa Kuopiossa.

Marttinen muistutti, että jo tänä syksynä eduskuntaan tulee käsittelyyn lainsäädäntöasia, jossa hyvinvointialueiden omaa vastuuta nostetaan.

– Eli siellä tehdään jo toimenpiteitä rahoituksen osalta.

Marttinen totesi myös, että valtioneuvosto on tehnyt selvitystyötä THL:n kanssa rahoituksen yksityiskohdista. Mitään päätöstä ei ole kuitenkaan tehty siitä, onko isoja muutoksia luvassa vaalikaudella.

– Ainakin alkukauden osalta on tärkeä antaa työrauha alueille.

MARTTISELTA kysyttiin myös, että mikäli joltakin hyvinvointialueelta tulee lisärahoituspyyntö, pitäisikö siihen suostua.

Lisää aiheesta

Marttisen mukaan hallituksen toteuttaman finanssipolitikaan kannalta hyvinvointialueiden kasvavien alijäämien hillitseminen on yksi keskeisimmistä asioista.

Tämän vuoksi alueiden lisärahoituspyyntöihin on suhtauduttava ”erittäin pidättyväisesti”. Marttinen painotti myös tiukan valtionohjauksen merkitystä ja sen kiristymistä. Pyritään siihen, että alueet pystyvät kattamaan palvelut saamallaan rahoituksella. Maakuntaveroa kokoomus ei kannata.

Hallitus katsoo sopineensa tähän asti yhteensä 9 miljardin sopeutustoimista julkiseen talouteen. Puheessa eduskuntaryhmälle ennen lehdistötilaisuutta Marttinen sanoi, että jos velkaantumisen taittaminen sitä vaatii, kokoomuksella on valmius päättää myös uusista lisäsopeutustoimista. Medialle hän ennakoi, että lisätoimia olisi pohdittava tulevan kevään kehysriihessä.

Hyvinvointialueiden kasvavat alijäämät luovat painetta korvaaville sopeutustoimille. Peruslogiikka on Marttisen mukaan se, että säästöjä on tehtävä muualta, jos hyvinvointialueiden menot lisääntyvät.

– Me emme voi emmekä me tule rikkomaan kokonaiskehystä.

MARTTINEN sai vastattavakseen myös kysymyksen Kansalaisjärjestö Finnwatchin selvityksestä, joka paljastaa osinkoverotuksen minimointiin johtavat holdingyhtiöjärjestelyt somevaikuttajan yhtiöissä.

Osakevaihdoksi kutsutut verojärjestelyt perustuvat siihen, että Suomessa listaamattomista yhtiöistä nostettujen osinkojen verotus riippuu osinkoa maksavan yhtiön nettovarallisuudesta. Mitä suurempi nettovarallisuus yhtiöllä on, sitä enemmän yhtiöstä voidaan nostaa kevyemmin verotettuja huojennettuja osinkoja.

Marttinen sanoi, että kyseessä on asia, joka hallituksen täytyy käydä läpi.

Marttinen näkee osinkoverotuksessa sen hyvän puolen, että se kannustaa listaamattomia yhtiöitä kerryttämään tasettaan. Merkittävää taloudellista vastuuta kantaville työn tekemisen pitää olla Marttisen mukaan kannustavaa.

– Mutta tämä ei poissulje sitä, että jos eteen tulee tällaisia tilanteita, joissa tosiasiassa sitä veromallia on käytetty täysin väärin, totta kai täytyy käydä läpi se, voidaanko jollain tavalla tällaiset toimijat sieltä saada kiinni.

Se, jos veromallia käytetään väärin, syö Marttisen mielestä ihmisten luottamusta.

Sinänsä mistään laittomuuksista verojärjestelyissä ei ole kyse, mitä Finnwatchkin on korostanut.

MARTTINEN kommentoi myös perussuomalaisten suhtautumista hallituksen rasismin vastaiseen kampanjaan ja puolueen julkisuuteen lausumisa kommentteja.

– Minusta me olisimme pärjänneet aivan hyvin ilman tätäkin, hän aloitti.

Hän painotti, että hallituspuolueet ovat sitoutuneita hallituksen tiedonantoon ja siihen liittyvän ohjelman toimenpiteisiin.

– Minusta tässä ei pitäisi olla mitään epäselvää.

Marttinen lisäsi kuitenkin luottavansa siihen, että asiasta päästään eteenpäin.

MARTTISEN on määrä siirtyä työministeriksi keväällä ennalta sovitun mukaisesti. Tosin kokoomuksen ministeriruletti saattaa mennä uusiksi, mikäli nykyinen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen valitaan Espoon kaupunginjohtajaksi.

Mediatilaisuudessa kiinnitettiin huomiota siihen, että hallituksen kaavailemaa ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuuteen liittyvää esitystä ei ole vielä valmisteilla työ- ja elinkeinoministeriössä.

Muun muassa SAK on kutsunut aietta ”sairaussakoksi”.

Marttinen vahvisti, että mikäli hänestä työministeri tulee, hän aikoo laittaa asian valmisteluun ellei hallitus ole jotain muuta päättänyt.

– Totta kai me lähdemme siitä, että kaikki se, mitä on sovittu yhdessä, tullaan toteuttamaan. Mutta totta kai hallitus tekee aina lain valmistelussa täsmennyksiä ja tarkennuksia, katsoo tarkempia yksityiskohtia. Mutta totta kai olen sitoutunut viemään läpi kaiken sen, mistä on sovittu.

Iltalehti lähetti mediatilaisuuden suorana Kuopiosta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU