Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Kokoomuksen Mykkänen Saarikon reformipuheista – “Kannustavat terveiset”

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen mediatilaisuudessa kokoomuksen puoluekokouksessa Kalajoella 10. kesäkuuta.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen lähettää puoluekokoustaan Lappeenrannassa pitävälle keskustalle kannustavia terveisiä. Syynä terveisiin on keskustan puheenjohtajan valtiovarainministeri Annika Saarikon paluu vuoden 1999 työreformin aikaiseen ideaan yleisestä ansioturvasta, jonka saaminen ei edellyttäisi ihmisiltä nykymallin mukaista työttömyyskassan jäsenyyttä. Demokraatin Kalajoella haastattelema Mykkänen muistuttaa kokoomuksen kannattaneen samaa asiaa jo useana vuonna vaihtoehtobudjeteissaan, tosin nimellä universaali ansiosidonnainen.

Demokraatti

Demokraatti

– On väärin, että ansiosidonnainen rahoitetaan pääosin lakisääteisillä maksuilla, joita maksavat kaikki, mutta jos ei kuulu kassaan niin ei ansiosidonnaista saa.

– Tässä suhteessa lait ovat epäoikeudenmukaisia niitä kohtaan, jotka eivät kuulu kassaan mutta maksavat pääosin ne kulut, joilla ansiosidonnainen rahoitetaan, Mykkänen muotoilee

Kun Mykkäseltä kysytään olisiko yleinen ansioturva mahdollisen ensi kevään jälkeen muodostettavan porvarihallituksen (kokoomus, keskusta, vihreät, RKP ja ehkä kd, josta puoluekokouksen käytävillä puhutaan mahdollisena vaihtoehtona) ohjelmassa, hän ryhtyy toppuuttelemaan.

– Toivon mukaan näin. Hallituspohjia voi olla monenlaisia. Suosittelen muistamaan, että yhdeksässä kuukaudessa maaliintulojärjestys ehtii kääntyä vielä moneen kertaan, että ei kannata kannuja suinkaan valaa. Mutta meidän tavoitteemme on julkisesti esitetty ja työmarkkinoilla yksi tavoitteista on pitkään ollut, että ansiosidonnainen olisi tarjolla oikeudenmukaisemmalla tavalla tarjolla kaikille, jotka ovat sitä rahoittamassa. Ja jos suinkin päästään, niin vuoden päästä hallitusohjelmassa se toteutetaan.

Mykkäsen mukaan nykyinen kassaperusteinen ansioturva haittaa erityisesti nuoria kassoihin kuulumattomia pätkätyöläisiä.

– He ovat ensimmäisinä irtisanomisjonossa, kun talous kippaa. Esimerkiksi koronan aikana kymmenet tuhannet ihmiset olivat maksaneet lakisääteisiä ansiosidonnaisen maksuja mutta jäivät vaille ansiosidonnaista kun koronan takia tuli työlle loppu.

Lisää aiheesta

Ammattiyhdistysliikkeessä yleinen ansioturva on perinteisesti tyrmätty. Näin tapahtui myös keskustan työreformin aikaan vuonna 1999.

– Toivon, että ay-liikkeessä katsottaisiin asiaa työntekijän ja oikeudenmukaisuuden kannalta. Uskoisin, että joissakin osissa ay-liikettä on tällaista ajatusta syntynyt.

Mykkänen sanoo ymmärtävänsä, että palkansaajajärjestöt näkevät kassan jäsenyyden tapana houkutella työntekijöitä liiton jäseneksi.

– Siihen voi tietysti kehittää oikeudenmukaisuusnäkökulmaa sitä kautta, jos ajattelee, että liiton jäsenmäärä on hyvän yhteiskunnan tae. Ymmärrän tämän. Mutta emmehän me voi ajatella niin, että nuorten kassoihin kuulumattomien pätkätyöläisten laittaminen eriarvoiseen asemaan olisi oikeudenmukainen tapa pakottaa heitä liiton jäseniksi.

– Kannatan järjestäytynyttä yhteiskuntaa, jossa ammattiyhdistyksellä on tärkeä rooli, mutta ei siihen voi epäoikeudenmukaisella lainsäädännöllä pakottaa.

“Kyllä meidän vaihtoehtobudjetti on täysin voimassa”

Kokoomus on esittänyt myös ansiosidonnaisen porrastamista niin, että turvan taso olisi työttömyyden alkuvaiheessa hieman nykyistä korkeampi. Vastaavasti tuen määrä tietyissä jaksoissa pienenisi.

– Kun ansiosidonnainen päättyy pääosin siellä 400 päivän kohdalla, työllistymisessä on sillä kohtaa harppaus. Tarvitsisimme sen harppauksen meidän sosiaalipalveluiden ja tulonsiirtojen kannalta jo aikaisempaan kohtaan niin, että ihmisillä olisi useammassa kohdassa porras, jonka kohdalla kannattaisi kokeilla myös vähän toisenlaisia työsuhteita kuin missä on ennen työttömyyttä oltu.

Olisiko tämä leikkaus?

– Ei välttämättä. Se riippuu mallista.

Kokoomus on esittänyt myös ansiotuloverotuksen kevennystä miljardilla. Rahoitettaisiinko se velkarahalla vai leikkauksilla?

– Kyllä meidän vaihtoehtobudjetti on täysin voimassa, jossa olemme kattaneet se menojen leikkauksilla. Kun ehdotin kesken vuoden tuloveromiljardin tekemistä, niin teknisesti ei liene järkevää tehdä kaikkia leikkauksia kesken vuoden. Silloin voi ottaa huomioon sen, että meillä verotuloarviot ovat nousseet nopeammin kuin valtion menot johtuen muun muassa arvonlisäverokertymän kasvusta. Tältä osin tekisimme ne leikkaukset vuoden vaihteessa, kun budjettitalous sen sallii.

– Kun bensa maksaa pumpulla euron enemmän ja alv nakuttaa siitä lisätuottoja verokarhulle, niin voi kysyä, että pitäisikö osa siitä palauttaa veromiljardilla kansalaisille.

Elokuussa voimaan tuleviin sosiaalietuuksien indeksikorotuksiin Mykkäsellä ei ole kantaa. Hän vaikuttaa pitävän korotuksia kokoomuksen esittämän veromiljardin vaihtoehtona.

– En ota kantaa. Ei otettu tiukkaa kantaa myöskään silloin, kun päätös (ylimääräisestä indeksikorotuksesta) tehtiin.

Simo Alastalo, Johannes Ijäs

Korjattu kolmatta sitaatti ja sitä edeltävää virkettä kello 12.29.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE