Eduskuntapuolueet olivat välikysymyskeskustelussa samaa mieltä jengirikollisuuden vakavuudesta. Erimielisyydet liittyivät siihen, missä määrin ilmiössä on kyse syrjäytymisen ja eriarvoistumisen kaltaisista yhteiskunnallisista taustatekijöistä ja missä määrin epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta.

Myös esitetyt ratkaisut vaihtelivat kovemmista rangaistuksista ja maahanmuuton tiukennuksista pehmeämpiin, sosiaalipolitiikkaa ja kotoutumista suosiviin toimiin.

Hallitukselle epäluottamusta esittänyt perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra hahmotti jengirikollisuuden taustalle suomalaisen maahanmuuttopolitiikan henkisen ja taloudellisen konkurssin. Hän syytti hallituspuolueita vuosia jatkuneesta hyssyttelystä.

– On paljon mukavampi uskoa hyvään kuin lukea tilastoja siitä, mitä on oikeasti tapahtunut.

Purra maalaili maahanmuuttopolitiikasta kuvan rahtikulttina, jossa lentoaseman aulaan tuodaan olemattoman kielitaidon ja koulutuksen ihmisiä. Purran mukaan Suomi ojentaa tulijoille Kelan esitteet, tulkit ja oikeusavustajien armadan.

– Ja sanotte suomalaisille: sopeutukaa tai olkaa hiljaa.

VASEMMISTOLIITON kansanedustaja Veronika Honkasalo kutsui Purran puhetta tuoreeltaan Twitterissä rasistiseksi.

– Eniten ihmetyttää se, että ”sivistyspuolue” kokoomus, joka väittää luottavansa tutkimuspohjaiseen päätöksentekoon, on mukana välikysymyksessä, jota suurimman oppositiopuolueen puheenjohtaja esittelee hurmoshenkisessä ja umpirasistisessa puheenvuorossa, Honkasalo kysyi.

Myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman hämmästeli opposition välikysymyksen lähtökohtia.

– Vaikka on selvää, että näissä jengeissä on iso osa maahanmuuttajataustaisi nuoria, niin tekemällä tästä vain maahanmuuttajakysymyksen, tulemme työntäneeksi syrjään yhä enemmän maahanmuuttajataustaisia nuoria ja pahentaneeksi tätä ongelmaa. Sen vuoksi ihmettelen, että arvoisa kokoomus, miksi te tässäkin asiassa lähditte kannattamaan perussuomalaisten aisaa, Lindtman sanoi.

Lindtman vaati nopeaa puuttumista nuorisojengien ryöstely- ja väkivaltarikoksiin. Hän peräsi myös laittomien aseiden hallussapidosta tiukempia rangaistuksia ja poliisille riittäviä resursseja. Lisäksi Lindtman kaipasi nykyistä enemmän myös jengiytymisen juurisyihin puuttuvaa kotoutumista ja ankkuritoimintaa, jossa poliisit tekevät yhteistyötä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa.

Myös SDP:n Eveliina Heinäluoma tähdensi, että jengirikollisuuteen puututtaessa tarvitaan sekä kovia että pehmeitä keinoja.

KOKOOMUKSEN puheenjohtaja Petteri Orpo perusteli puolueensa mukanaoloa jengirikollisuuden vakavuudella ja sillä, ettei kokoomuksen jo vuosi sitten esittämiä rakentavia ratkaisuehdotuksia ole otettu hallituksessa vakavasti.

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) kiitteli eduskuntaryhmiä siitä, että valtaosa ymmärsi juurisyihin puuttumisen olennaisuuden. Mikkonen korosti lasten ja nuorten palveluita ja perheiden tukea. Samaan aikaan hän nosti esiin poliisien resursseista huolehtimisen.

– Täytyy ennen kaikkea varmistaa, että uudet nuoret eivät ajaudu rikolliselle polulle.

Mikkonen myönsi, että maahanmuuttajien osuus katujengeissä on suuri, mutta tähdensi, ettei ketään saa leimata.

– Ei saa lähettää viestiä, että kaikki maahanmuuttajat ovat rikollisia.

Mikkonen muistutti Sipilän hallituksen leikkanneen paitsi poliisien määrärahoista myös lasten ja nuorten palveluista.