Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Kokoomuksen veljespuolueen kannatus sulanut lähes 35 % kahdeksassa vuodessa – nyt puhuu Petteri Orpo

Ruotsissa viikonloppuna käydyt valtiopäivävaalit ovat puhuttaneet paljon myös Suomessa. Niin ennen kuin vaalien jälkeenkin käydyssä keskustelussa ovat korostuneet ruotsidemokraattien nelisen prosenttiyksikköä kasvanut äänimäärä ja sosialidemokraattien kannatuksen sulamisen pitkä historia. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt, miten Ruotsin maltillisen kokoomuksen kannatus on romahtanut vain kahdeksassa vuodessa jopa 35 prosenttia.

TOPI JUGA

Demokraatti

Ruotsin maltillinen kokoomus sai vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa 30,1 prosenttia äänistä nousten näin aivan sosialidemokraattien kantaan. Vuonna 2014 puolue sai kuitenkin enää noin 23 prosenttia äänistä ja tästä sulaminen on jatkunut entisestään. Sunnuntaina puolue sai enää 19,8 prosenttia äänistä. Tulos on yli 10 prosenttiyksikköä vaatimattomampi kuin kahdeksan vuotta sitten.

Blokkipolitiikan lisäksi kirjoittelua puolueen laskevasta kannatuksesta on saattanut vähentää se tosiasia, että sosialidemokraattien tapaan myös maltillinen kokoomus otti loppukirin vaalien alla. Kesällä joissain gallupeissa näytti siltä, että ruotsidemokraatit saattaisivat nousta jopa Ruotsin toiseksi suurimmaksi puolueeksi ohi maltillisen kokoomuksen.

Vaalipäivänä näin ei kuitenkaan käynyt, vaan maltillinen kokoomus oli maan toiseksi suurin puolue liki 20 prosentin kannatuksellaan. Ruotsidemokraatit saivat vaaleissa 17,6 prosenttia äänistä.

Demokraatti kysyi tiistaina eduskunnassa Ruotsin kokoomuksen suomalaista sisarpuoluetta johtavalta valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.), miten hän tulkitsee maltillisen kokoomuksen kannatuksen katoamisen.

– Minusta näyttää siltä, että Ruotsissa on tultu siihen samaan, missä monessa Euroopan maassa ollaan jo oltu. Eli puoluekenttä pirstaloituu ja samoin myös ihmisten mielipiteet pirstaloituvat, Orpo puntaroi.

– Puoluetta vaihdetaan nopeammin ja ihmiset ovat enemmän yksittäisten asioiden takana, hän jatkoi.

Lisää aiheesta

Orpon mukaan tätä näkökulmaa puoltaa se tosiseikka, että Ruotsin vaaleissa pienet puolueet nostivat järjestään kannatustaan. Lisäksi hän muistutti, miten myös sosialidemokraattien kannatus on tullut alaspäin.

Sosialidemokraattien kannatus on tosin vähentynyt vain noin kaksi prosenttiyksikköä vuodesta 2010, joskin lukema kasvaa, jos historiaa kelaa enemmän taaksepäin.

Orpon mukaan Ruotsissa puolueiden pirstaloituminen on tapahtunut hitaammin kuin muualla Euroopassa maassa vallitsevan blokkimallin johdosta. Yksittäisten puolueiden ohella Ruotsissa on käyty perinteisesti vaalikamppailua myös vasemmistoblokin ja keskusta-oikeistolaisen allianssin kesken.

Sunnuntaina käydyissä vaaleissa vasemmiston ja oikeiston välinen kamppailu kuitenkin päättyi paikkamäärissä laskettuna vasemmistoblokin äärimmäisen niukkaan voittoon ja enemmistöhallituksen muodostaminen vaikuttaa lähes mahdottomalta tehtävältä. Lopullinen selvyys blokkien tiukkaan tilanteeseen saadaan kuitenkin vasta tänään keskiviikkona, kun ulkomailla asuvien ruotsalaisten äänet saapuvat laskettaviksi.

– Ruotsissa on ollut blokkimaailma ja niin selkeästi kaksi johtavaa puoluetta. Nyt Ruotsissa ollaan tulossa kohti yleistä eurooppalaista trendiä.

Orpo kuitenkin muistuttaa, että blokkijärjestelmä on Ruostissa yhä voimassa. Tämän seurauksena esimerkiksi allianssia johtavan maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja voi yhä tavoitella pääministerin paikkaa, vaikka puolue onkin hävinnyt vaaleissa.

Orpo korostaa lisäksi olleen todella iso asia, että maltillinen kokoomus nousi lopulta ruotsidemokraattien ohi.

– Olisihan Ruotsin tilanne vielä aivan tyystin erilainen tästäkin, jos ruotsidemokraatit olisivat onnistuneet tulemaan toiseksi. Siinä on kuitenkin aika selkeä ero.

Otsikon “jopa”-sana vaihdettu “lähes”-sanaan klo 13:49.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE