Lintilän mukaan taustalla on myönteisempi taloustilanne kuin luvut tällä hetkellä näyttävät. Luvuilla hän tarkoittaa erityisesti valtiovarainministeriön ennakoimaa 0,9 prosentin talouskasvua tälle vuodelle.

– Haluan uskoa 1,5 prosentin kasvuun. Perustan sen näppituntumaan, joka on muodostunut, kun olen tavannut investoijia ja yrityksiä, Lintilä sanoo STT:n haastattelussa.

Suomen Pankki on ennustanut 1,3 prosentin talouskasvua, suurin osa muista ennusteista pyörii prosentin tuntumassa. Talouskasvu vaikuttaa suoraan hallituksen velka- ja työllisyystavoitteiden toteutumiseen.

Lintilän mukaan selkeästi yli yhden prosentin kasvuvauhdilla leikkaussumma jää johonkin nollan ja miljardin väliin. Hallituksen linja vaatii vielä paljon hiomista, sillä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja perussuomalaiset ovat löytäneet kolmannen tien, jonka mukaan leikkauksia ei olisi tulossa.

Mahdollisten leikkausten ohella puolivälitarkastelusta odotellaan hallituksen viimeisiä isoja avauksia. Lintilän mukaan hallituksen pitää löytää toimia, joilla investoinnit Suomessa lähtevät liikkeelle. Lintilä suhtautuu kuitenkin varauksellisesti keskustan viime kesänä ajamaan investointivaraukseen, sillä hänen mukaansa se ei vaikuttaisi riittävän nopeasti. Investointivaraus antaisi investoiville yrityksille mahdollisuuden veronmaksun lykkäämiseen.

Orpo ei halunnut investointivarausta tämän vuoden budjettiin, joten mahdollinen päätös lykättiin tälle vuodelle. Asiantuntijat ovat olleet erimielisiä investointivarauksen hyödyistä.

Lintilä lisäisi mieluummin esimerkiksi tutkimus- ja innovaatiorahoitusta.
– Pikkaisen liian pitkälle on menty Tekesin leikkausten kanssa. Rahoituksen lisääminen vahvistaisi myös yliopistojen rahoitusta, Lintilä sanoo.

Lintilä nostaa muina mahdollisina toimina esille vapaan poisto-oikeuden sekä siirretyn verotuksen Ruotsin malliin. Vapaalla poisto-oikeudella yritys voisi jaksottaa verovähennysoikeuden haluamallaan tavalla.

Lintilä pitää Suomen yritysverotusta kilpailukykyisenä eikä usko suureen veroreformiin. Hän vihjaa, että osinkoverotukseen voi kuitenkin tulla muutoksia.

– Jos yrityksiltä ja investoijilta kysyy, niin yritysverotuksen taso on ok, kunhan yritykset pystyvät ennakoimaan tason jatkuvan tällaisena, Lintilä sanoo.
Viime kesänä ennen budjettiriihtä kokoomus esitti asuntokaupan varainsiirtoveron poistamista. Noin 700 miljoonaa euroa valtion kassaan tuova vero estää kokoomuksen mukaan työvoiman liikkuvuutta ja siten hallituksen työllisyystavoitteen täyttymistä.

– Jos mahdollisuuksia on verohuojennuksiin, ne kaikki pitää kohdistaa työn verotukseen. Tulovero on niin kova, Lintilä sanoo.

Mikko Isotalo