Yleisimmin pelko näkyy välttelynä. Esimerkiksi siinä, että puheenjohtaja Petteri Orpo ei mielellään keskustele televisiossa leikkauslistoista vaan puhuu niiden sijaan kosteikkoviljelystä. Epävarmuus on johtanut myös varmisteluun, jonka viimeisimmäksi uhriksi näyttäisi nousseen pienen mutta asemaltaan strategisen oppositiopuolueen Nyt-liikkeen kansanedustaja ja puheenjohtaja Harry “Hjallis” Harkimo.

Ryhmäpuheenjohtaja Kai Mykkäsen (kok.) kommenteista ilmeni perjantaina, että kokoomus on sulkenut Harkimon ulos opposition hoitajavälikysymyksestä. Tällaista Harkimo ei muista itselleen aiemmin tapahtuneen.

Mistä voisi olla kyse?

HARKIMO ITSE kommentoi, että hän olisi halunnut mukaan, mutta kokoomus ei häntä kelpuuttanut. Mykkänen myönsi rivien väleissä kierrellen, että näin on. Mitään syytä hän ei osannut suorista kysymyksistä huolimatta kertoa Harkimon ulossulkemiselle.

Yleiset käsitykset eivät välttämättä pidä paikkaansa.

Eduskuntavaalit käydään sunnuntaina 2. huhtikuuta. Kokoomus on kannatusmittausten kärjessä muutaman prosenttiyksikön marginaalilla. Tilanne on poliittisesti kuumottava. Puolueilla on enää muutamia kuukausia aikaa haastaa toisiaan.

Testasin totuutena markkinoitua tarinaa Harkimon ja kokoomuksen taistelusta keväältä 2019 soittamalla Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turjalle.

TURJAN MUKAAN kokoomus ei parhaillaan, viimeisimpien kannatusmittausten mukaan, erityisesti vuoda Nyt-liikkeeseen. Keväällä 2019 kokoomusta äänestäneistä alle prosentti äänestäisi liikettä, jos vaalit pidettäisiin heti. Turja kuitenkin muistuttaa, että liikkeen vastaajamäärät ovat mittauksessa todella pieniä.

– Neljäsosa Nyt-liikettä äänestäneistä sanoo nyt äänestävänsä kokoomusta, mutta kun vastaajia on kymmenen, erityisen syvällistä analyysiä ei kannata ryhtyä tekemään.

Toinen Taloustutkimuksen kysely on kiinnostavampi. Siinä selvitetään mitä muita puolueita ihmiset voisivat ajatella äänestävänsä. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan kokoomuksen äänestäjistä noin yhdeksän prosenttia ilmoittaa, että he voisivat äänestää Nyt-liikettä, kun jopa 27 prosenttia sitä äänestäneistä voisi äänestää kokoomusta.

Kokoomusäänestäjien sieluista kamppailevat Turjan mukaan myös keskusta, perussuomalaiset, RKP ja vihreät Nyt-liikettä suuremmalla prosenttiosuudella. Liikettä äänestäneiden preferensseissä on melko isona myös perussuomalaiset, joten puolueen ei voi ajatella syövän ääniä vain kokoomukselta.

KRIITTISIN KYSYMYS kokoomuksen ja Nyt-liikkeen epätasaiselta näyttävässä kilpailuasetelmassa liittyy Uudenmaan vaalipiiriin. Uudeltamaalta valitaan eniten kansanedustajia. Erityisen tärkeä Uusimaa on kokoomukselle ja SDP:lle, joiden menestys siellä on ratkaiseva koko maan vaalivoiton kannalta. Keskusta on kyennyt kipuamaan piikkipaikalle ilman Uudenmaan voittoa.

Tämänhetkisillä kannatusluvuilla Harkimon läpimeno Uudeltamaalta ei välttämättä uhkaisi kokoomuksen vaalivoittoa.

– Kannatusluvuilla on taipumus tiivistyä, mitä lähemmäs mennään vaaleja. Siinä mielessä se voi olla kokoomukselle mietintämyssyn paikka.

Nyt-liikkeen ehdokkaat saivat keväällä 2019 koko Suomesta noin 60 000 ääntä, joista Uudenmaan osuus oli lähes 25 000 ääntä. Moni on uskaltanut väittää, että äänistä merkittävä osa ja ehkä jopa yksi kansanedustajan paikka oli kokoomukselta pois.

Totuutta ihmisten vaihtoehtoisesta, hypoteettisesta äänestyskäyttäytymisestä ei tietenkään saada. Mutta Tuomo Turja suostuu vilkaisemaan. Hän laskee pikaisesti Uudellemaalle vaihtoehtoisen vaalituloksen, jossa Nyt-liikkeen ääniä siirretään kokoomukselle.

– Kaikkihan on spekulaatiota, mutta jos kokoomus olisi saanut kolmanneksenkin liikkeen äänistä, vertailuluku olisi riittänyt kymmenenteen paikkaan. Eli yksi paikka siinä varmaankin meni, Turja sanoo.

YKSI LISÄPAIKKA olisi riittänyt vasta tasatulokseen 39 paikkaa koko maasta keväällä 2019 saaneiden perussuomalaisten kanssa. SDP:n 40 paikkaa se ei olisi riittänyt peittoamaan.

– Vaikka kokoomus olisi saanut Nyt-liikkeen ehdokkaiden kaikki Uudenmaan äänet, 11 paikkaa olisi jäänyt haaveeksi.

Toisin sanoen Nyt-liike ja Hjallis Harkimo eivät vieneet Petteri Orpolta pääministerin paikkaa Uudenmaan vaalipiirissä. Koko maan osalta tilanne on monimutkaisempi ja vaatisi isompaa selvitystä.

Mutta Uudellamaalla oli ja hyvin luultavasti myös on ensi keväänä ehdolla kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen.