Vihreät oli kutsunut koko opposition koolle tiistaina muodostamaan välikysymystä. SDP ja vasemmistoliitto lähtivät.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne totesi tilaisuuden aluksi, että luonto on ahtaalla ja ilmasto kuumenee vaarallisesti.

Hallitusohjelmassa on Harjanteen mukaan paljon kauniita sanoja. Hallitukselta kuitenkin puuttuvat luonto- ja ilmastopolitiikan toteuttamiskeinot.

Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, vihreiden kansanedustaja Maria Ohisalo kritisoi ankarasti hallitusta.

– Meillä on tällä hetkellä vallassa sellainen hallitus, joka ei ole tuonut tälle eduskunnalle pian vuoteen yhtään esitystä, joka vähentäisi päästöjä. Päinvastoin sellaisia esityksiä tulee, jotka lisäävät päästöjä, hän väitti.

Ohisalon mukaan myöskään luonnontilaa parantavia esityksiä ei ole tullut ja hallitus on leikkaamassa kolmasosan luonnonsuojelun rahoituksesta.

Ohisalo totesi pääministeri Petteri Orpon (kok.) ja ympäristö- ja ilmastoministerin Kai Mykkäsen (kok.) profiloituvan Itämeren ystävänä ja virtavesien puolustajina, mutta näytöt puuttuvat.

– Hallitus pyrkii nyt välttämään kaikin keinoin vanhojen metsien suojelua. Hallitus on vetämässä kriteereitä niin tiukoiksi, että Etelä-Suomessa vaikuttaa tulevan tilanne, että mitään suojeltavaa ei oikeastaan enää löytyisikään. Aivan käsittämätön tilanne, Ohisalo viittasi viime päivien metsäkeskusteluun.

Hallitus ei tee tarvittavia toimia Ohisalon mukaan myöskään EU-tasolla.

Välikysymyksessä kysytään, onko hallitus sitoutunut aidosti luontokadon ja ilmastokriisin pysäyttämiseen ja jos näin on, millä riittävin keinoin se tehdään.

SDP:N kansanedustaja Pinja Perholehto totesi medialle, että sosialidemokraateille on itsestään selvää, että välikysymyksessä ollaan mukana.

– On ihan kiistaton välttämättömyys sekä tieteellisesti että myös elinkeinoelämän näkökulmasta, että ilmasto- ja ympäristötoimia edistetään. Toinen näkökulma liittyy kestävään kasvuun ja vihreään siirtymään. Ja kolmas on se, että kyllä sekä suomalaisilla ihmisinä että elinkeinoelämällä ja yrityksillä pitäisi olla oikeus ja mahdollisuus luottaa siihen, että se mitä sanotaan myös pidetään. Näissä kaikissa kolmessa keskeisessä kysymyksessä Orpon hallitus on jo vajaan vuoden mittaisen taipaleen aikana osoittanut, ettei se ole sitoutunut eikä ole halunnut panostaa näihin toimenpiteisiin ja sitoumuksiin. Suomi on sitoutunut siihen, että luontokato pysäytetään vuoteen 2030 mennessä ja Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.

Perholehto sanoi, että nyt Suomessa harjoitettava politiikka vie valitettavasti toiseen suuntaan. Hän pelkää, ettei Suomi saa hallituksen toiminnan vuoksi uusia vihreitä investointeja ja työpaikkoja.

EU:n ennallistamisasetuksesta puhuttaessa eilisellä eduskunnan kyselytunnilla ministeri Mykkänen sanoi, että ”on hyvä, että täällä on edustajia vaatimassa näinkin radikaaleja toimia, mutta se, että ne ovat tutkijaryhmien arvioimia, ja se, että ennallistamista kannatetaan, ei tee niitä sellaisenaan kohtuullisiksi, kun meidän tehtävä on todella yhteensovittaa eri tarpeita”.

Perholehto kommentoi Mykkäsen puheita.

– Kyllä me nyt SDP:ssä ajattelemme, että jos se, että luontoa palautetaan siihen tilaan, jossa se oli ennen kuin ihminen teki sille mitään, on radikaalia, niin olemme varmasti mieluusti anarkisteja. Se on aivan selvää, että tällä menolla ei voida jatkaa Suomessa ja EU:ssa. 70 prosenttia suomalaisista kannattaa sitä, että luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan koko EU-alueella.

VASEMMISTOLIITON puheenjohtaja Li Andersson moitti Orpon hallituksen kunnostautuneen ”erityisesti vaalilupausten pettämisessä”. Näin on käynyt hänen mukaansa myös ympäristö- ja ilmastopolitiikassa.

– Hallitushan on julistuksenomaisesti sisällyttänyt hallitusohjelmaan tavoitteen siitä, että Suomi olisi hiilineutraali 2035, mutta tähän tavoitteeseen ei tulla pääsemään johtuen siitä, että hallituksen omat politiikkatoimet estävät meitä saavuttamasta tätä tavoitetta.

Andersson vaatii päästövähennyksiä muun muassa maataloudesta ja liikenteestä.

Atte Harjanne kertoi, että myös keskusta ja Liike nyt kutsuttiin mukaan välikysymykseen. Ne eivät kuitenkaan lähteneet.

– Meillä oli rakentava keskustelu aiheesta ja sen lopputuloksena todettiin, että joitakin erimielisyyksiä on, ettei kannata yhteistä pohjaa lähteä rakentamaan. Varmasti keskusta ja Liike nyt osaavat itse, kun tuota (välikysymys)tekstiä katsovat, todeta, mitkä asiat eivät niin sanotusti maistu.

Harjanne lisäsi, että välikysymyksessä kannetaan myös huolta metsänomistajista ja maanviljelijöistä.

– Sinänsä olettaisin, että keskustakin voisi sitä täällä vielä tukea.