Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

“Koltansaamea äidinkielenä ei opiskellut kukaan” – uhanalaiset saamen kielet kaipaavat elvytystä

Saamen kielten tilanne on huolestuttava.

Pula pätevistä opettajista ja oppimateriaaleista haittaa uhanalaisten saamen kielten asemaa. Asia ilmenee Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuoreesta arvioinnista. Keskus kartoitti keväällä 2015 saamen kielten oppimistuloksia 7.–9. luokkien oppilailta, jotka opiskelivat saamea äidinkielenä tai A-kielenä, eli pitkänä kielenä.

Äidinkielenään saamea opiskeli neljä inarinsaamen ja 33 pohjoissaamen oppilasta. A-kielenä saamea opiskeli seitsemän inarinsaamen, neljä koltansaamen ja 29 pohjoissaamen oppilasta. Yhteensä heitä oli 77 oppilasta kahdeksasta koulusta.

Äidinkielessä puhumisen tehtävät sujuivat parhaiten ja oppilaat saivat keskimäärin 80 prosenttia tehtävistä oikein, molemmissa saamen kielissä. Inarinsaamen oppilaille vaikeinta oli luetun ymmärtäminen. Oppilaat saivat keskimäärin vain joka viidennen tehtävän oikein. Pohjoissaamen oppilaiden heikoin alue oli kirjoittaminen.

Saamea A-kielenä opiskelevat pärjäsivät parhaiten kuullun ymmärtämisessä ja heikoimmin kielentuntemuksessa.

Tyttöjen osaaminen oli äidinkielen ja A-kielen arvioinnissa poikia parempaa kaikilla sisältöalueilla, lukuun ottamatta äidinkielen puhumisen tehtäviä, joissa tyttöjen ja poikien osaaminen oli melko samalla tasolla. Äidinkielessä suurin ero oli luetun ymmärtämisessä, jossa tytöt pärjäsivät huomattavasti poikia paremmin.

Kirjoja ulkomailta

Opettajien mielestä hyvien oppimistulosten saavuttamista vaikeuttivat erityisesti käytössä olevien oppimateriaalien niukkuus ja laatu sekä liian vähäinen tuntimäärä. Opettajat joutuivat käyttämään paljon suomenkielisiä materiaaleja tai hankkimaan materiaalia esimerkiksi Norjasta. Opettajakyselyyn vastasi 16 opettajaa.

Lisää aiheesta

Vapaa-ajalla monet oppilaat käyttävät saamen kieltä vain vähän, ja tämän vuoksi kouluopetuksella on tärkeä asema saamen kielten elvyttämisessä. Saamen kielten säilymistä on tuettu 1990-luvulta alkaen muun muassa kouluopetuksella ja kielipesätoiminnalla.

– Kaikkien kolmen saamen kielen tilanne on edelleen huolestuttava, sen osoittavat jo oppilaiden pienet määrät arvioinnissa, samoin oppilaiden vähäinen saamen kielen käyttö kotona tai vapaa-aikana. Muun muassa koltansaamea äidinkielenä ei opiskellut kukaan, projektipäällikkö Mari Huhtanen toteaa.

Vain neljän oppilaan kotikielenä oli pelkästään saame ja lopuilla saamen lisäksi suomi tai pelkästään suomi. Saamea äidinkielenään opiskelevat kirjoittivat vapaa-ajallaan saameksi hyvin vähän eivätkä lukeneet saamenkielisiä kirjoja. A-kieltä opiskelevat harrastivat saamea vapaa-ajalla kuuntelemalla satunnaisesti saamenkielistä musiikkia.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE