Urpilainen valittiin ensimmäisenä naisena SDP:n puheenjohtajaksi 32-vuotiaana Hämeenlinnan puoluekokouksessa vuonna 2008.

– Tien raivaamisessa on aina oma arvonsa, mutta myös siinä, että joku kulkee samaa polkua. Sen takia oli hienoa nähdä, että Sanna Marin valittiin SDP:n puheenjohtajaksi. Vilpittömästi haluan häntä siinä onnitella, Urpilainen sanoo.

EU:n komissio on viime kuukausina ollut runsaasti esillä koronakriisiä varten räätälöidyn elpymisrahastoesityksen vuoksi. Rahaston on arvosteltu olevan askel liittovaltion suuntaan. Rahastoon perustamiseen kuuluvaa komission velkaantumista on pidetty myös EU:n omien sääntöjen vastaisena.

– Nyt on kyseessä poikkeuksellinen epäsymmetrinen shokki, joka kohdistuu EU-talouksiin. Se ei ole riippuvaista kenenkään EU:n jäsenmaan kehnosta taloudenpidosta tai virheestä vaan kyse on kansainvälisestä viruksesta, jonka Eurooppa ja koko maailma on kohdannut. On tärkeätä, että pystymme tekemään elpymistoimia koordinoidusti ja riittävän suurella mittakaavalla.

Eurooppa-neuvoston heinäkuun huippukokouksessa päämiehet pääsivät sopuun yhteisestä EU:n monivuotisesta budjetista ja uudesta elpymisvälineestä. Urpilainen pitää päätöstä tärkeänä ja EU:ta vakauttavana.

– Elpymispaketin idea on, että komissio ottaa lainaa markkinoilta, koska jäsenmaat ovat jo käyttäneet elvytykseen oman taloudellisen liikkumavaransa. Komissio jakaa sitten rahoituksen kansallisten elpymissuunnitelmien perusteella. Osan tukena ja osan lainana. Miten laina tullaan komission toimesta maksamaan takaisin tulevaisuudessa? Esitys on, että loisimme EU:lle niin sanottuja omia varoja, jonkinlaisia veroja tai sitten erilaisia maksuja tai tulleja, jota kautta voitaisiin saada EU:lle tuloja, että laina pystyttäisiin maksamaan takaisin ilman, että tarvitsee nostaa jäsenmaiden jäsenmaksuosuuksia.

– Tämä periaate sai myös huippukokouksessa tukea. Kysymys on, että esitykset täytyy valmistella hyvin huolellisesti. Se vaatii normaalin päätöksentekoprosessin mukaisesti hyväksynnän.

Urpilainen uskoo, että komission tuleva laina kyetään maksamaan takaisin jäsenmaita rasittamatta. Liittovaltiopuheita Urpilanen pitää perusteettomina.

– Liittovaltio halutaan usein suomalaisessa keskustelussa tuoda pelottavana mörkönä esille. En näe henkilökohtaisesti, että tässä olisi kysymys mistään liittovaltiosta. Kysymys on siitä, että eurooppalaiset taloudet ovat keskinäisriippuvaisia, Suomi mukaan lukien. Eurooppa on meidän keskeinen vientimarkkinamme. Suomi elpyy, jos Eurooppa elpyy. Tarvitsemme vientiteollisuudelle tilauksia ja tilaukset tulevat keskeiseltä osin Euroopasta. Sen takia on tärkeätä, että eurooppalaisia toimia tehdään koordinoidusti eivätkä jäsenmaat rakenna omia elpymispakettejaan muista välittämättä.

Suunnitelmat, joilla rahoitusta ohjataan jäsenmailla edellyttävät maita sitoutumaan yhteiskuntien hiilineutraaliuteen ja uuden teknologian hyödyntämiseen.

– Se on vahva silta uuteen ja on tärkeää, että sitä työtä eurooppalaisittain koordinoidaan. Minulle kysymys ei ole liittovaltiosta vaan siitä, että poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia toimia.

Komissiossa Urpilainen tonttiin kuuluvat EU:n kansainväliset kumppanuudet, erityisesti Afrikka. Kun koronapandemia on  kumppanimaita koetellut, myös EU on ojentanut Urpilaisen mukaan kätensä.

– EU:n komissio, eurooppalaiset rahoituslaitokset ja jäsenmaat loivat yhdessä kuuden miljardin euron Team Europe- apupaketin, jolla tuetaan köyhimpiä kumppanuusmaita koronakriisin hoidossa. Se on humanitaarista apua, testauslaboratorioiden perustamista, hengityskoneiden vientiä ja sitä miten kehitysmaita pystytään auttamaan taloudellisen ja sosiaalisen kriisin kohtaamisessa.

Köyhimmissä kumppanimaissa ei Urpilaisen mukaan ole lainkaan turvaverkkoja.

– Jos pitää valita jääkö kotiin ja kuolee nälkään vai meneekö töihin ja ottaa riskin saada koronan, niin kyllä ihmiset ottavat sen jälkimmäisen. Ei ole mitään turvaa. Sen takia kevään yhteinen ponnistus ja 36 miljardin euron tukiohjelma on vahva viesti myöskin solidaarisuudesta köyhimpiä maita kohtaan. Pidän sitä henkilökohtaisesti tärkeänä. Meidän moraalinen velvollisuutemme on auttaa köyhimpiä maita.

Auttaminen on Urpilaisen mukaan myös Euroopan intressi. Kriisi ei ole ohi niin kauan kuin virus on jossakin elossa. Tilanne latinalaisessa Amerikassa ja joissakin Afrikan maissa on todella huono.

– Sen takia kansainvälisen yhteistyön merkitys on kriisin aikana korostunut entisestään. Olemme niin pieni ja toisistamme riippuvainen kylä. Se mitä toisella puolella maailmaa tapahtuu, vaikuttaa meihin ja päinvastoin.

Valko-Venäjällä käynnissä olevaan kuohuntaan EU on Urpilaisen mukaan kyennyt vastaamaan yhtenäisesti. EU on edellyttänyt tilanteen rauhanomaista ratkaisua, ettei vaalivilppiepäilyistä ja demokratiamielenosoituksista alkanut kriisi eskaloidu.

– Samalla pitää kunnioittaa yhteiskunnan perusarvoja kuten demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia. Kukaan meistä ei tiedä mikä tulee olemaan lopputulema. Totta kai sitä seurataan. Se kuuluu meidän naapurustoon. Onhan sillä suora yhteys Euroopan vakauteen mitä Valko-Venäjällä tapahtuu.

Onko Ukrainan kriisistä otettu oppia, EU:lla oli silloin aktiivisempi rooli?

– Tässä voi tapahtua vielä monenlaisia vaiheita. Tärkeätä on, että viesti oli yhteinen. Välillä on puhuttu siitä kykeneekö EU olemaan yhtenäinen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Valko-Venäjän osalta viesti oli hyvin yhtenäinen. Tullaanko sitten tarvitsemaan välittäjiä tai mikä jatko tulee olemaan? Se varmaan tullaan näkemään.