Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

19.3.2025 05:41 ・ Päivitetty: 19.3.2025 05:41

Komissaarin haave: EU-lainaväline käyttöön aseostoissa jo tänä vuonna

LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Henna Virkkunen ja muut komissio julkaisevat tänään EU:n valkoisen kirjan eli näkemyksensä unionin puolustusratkaisuista.

EU-komissaari ja komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen sanoo STT:lle toivovansa, että jäsenmaat voisivat tehdä puolustushankintoja EU:n yhteisen lainavälineen kautta jo kuluvana vuonna.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

EU-komissio julkisti muutama viikko sitten 150 miljardin lainarahoitusvälineen, jonka tarkoituksena on antaa jäsenmaille mahdollisuus hakea EU:n takaamaa lainaa puolustusinvestointeihin.

Välineen käyttöönotto riippuu nyt neuvotteluiden etenemisestä jäsenmaiden kanssa. Mitä nopeammin pykälistä saadaan jäsenmaiden kanssa sovittua, sitä nopeammin väline saadaan käyttöön.

-  Jäsenmaiden pitää vielä hyväksyä tämä. Mutta tietysti toivomme, että mahdollisimman nopeasti voitaisiin edetä tässä neuvottelussa ja ottaa tämä nopeasti käyttöön niin, että saisimme tämän vuoden aikana jo isosti näitä hankintoja käyntiin, Virkkunen sanoo.

Virkkunen antoi STT:lle haastattelun tiistaina iltapäivällä.

Tänään keskiviikkona EU-komissio on julkistamassa puolustuksen valkoisen kirjan, jossa määritellään EU:n puolustuksen tarpeita ja keinoja koko unionin puolustuksen parantamiseksi.

Komissio haluaa kannustaa jäsenmaita tekemään nopeasti enemmän puolustushankintoja yhdessä ja ennen kaikkea eurooppalaisesta puolustusteollisuudesta.

-  Yritämme vauhdittaa nyt komissiosta sitä, että Euroopan sisältä tehtäisiin enemmän tilauksia, jotta saisimme omaan puolustusteollisuuteen vauhtia. Puolustusteollisuutemme tarvitsee pitkiä tilauksia, jotta ne uskaltavat investoida lisää kapasiteettiin, Virkkunen kertoo.

Valtaosa jäsenmaiden asehankinnoista tehdään nyt EU:n ulkopuolelta.

-  Tällä hetkellä jäsenmaat hankkivat kaikki erikseen aseistusta. Se taas tarkoittaa, että tietysti kustannukset ovat silloin usein isompia, mutta samalla syntyy päällekkäisyyksiä, Virkkunen sanoo.

YHTEISET asehankinnat ovat olleet komission toiveissa. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi tiistaina Tanskassa pitämässään puheessa, että EU aikoo luoda eräänlaisen ”eurooppalaisen puolustustarvikemyyntimekanismin”.

Hänen mukaansa jäsenmaiden tulee ostaa eurooppalaisia aseita.

-  Kysynnän yhdistäminen ja yhteishankinnat ovat entistä tärkeämpiä — jäsenvaltioiden on voitava täysin luottaa eurooppalaisiin puolustustarvikehuoltoihin.

Jatkossa myös komissiolle voisi tulla enemmän roolia hankinnoissa. STT:n viime viikolla näkemässä valkoisen kirjan luonnosversiossa todetaan, että jatkossa myös komissio voisi jäsenmaiden pyynnöstä toimia keskitettynä aseiden ostajana.

KOMISSIO esitteli muutama viikko sitten suunnitelmansa ”Euroopan uudelleenaseistamiseksi”, ja EU-maiden johtajat antoivat suunnitelmalle poliittisen tukensa kaksi viikkoa sitten pidetyssä ylimääräisessä huippukokouksessa.

Tarkoituksena on kasvattaa EU-maiden puolustusta peräti 800 miljardilla eurolla erilaisin keinoin.

Yksi keino näihin hankintoihin on jo mainittu 150 miljardin lainaväline. Lisäksi suunnitelman keskeinen osa on EU:n velkasääntöjen höllennys niin, että puolustusmenot jätetään jäsenmaiden alijäämälaskelmien ulkopuolelle.

Monet keinot perustuvat kuitenkin jäsenmaiden vapaaehtoisuuteen. Jos jäsenmaat eivät hyödynnä joustoja tai lainavälinettä, ei 800 miljardin tavoite välttämättä toteudu.

Asiassa on ollutkin nähtävissä eroja jäsenmaiden välillä. Siinä missä Baltian maat ja Pohjoismaat ovat kiirehtineet puolustuksensa kasvattamista, ei esimerkiksi Etelä-Euroopassa ole nähty samanlaista kriisitietoisuutta. Etelä-Euroopan maat ovat myös jo esittäneet omia muutostoiveitaan esiteltyihin välineisiin.

Myös Liettuan ulkoministeri Kestutis Budrys huomautti maanantaina EU:n ulkoministerikokouksessa, ettei EU:n puolustus vahvistu vain sillä, että vain Baltian maat ja Pohjoismaat kasvattavat puolustusmenojaan.

Mitä jos jäsenmaat eivät tartu komission antamiin työkaluihin puolustuksensa vahvistamiseksi?

-  Olemme pyrkineet herättelemään viime viikkoina yleistä kriisitietoisuutta Euroopan unionissa. Elämme hyvin vaarallisessa maailmassa tällä hetkellä, ja meidän demokratiamme ovat koko ajan hyökkäyksen kohteena, Virkkunen sanoo.

Vaikka jokin maa sijaitsisi vähän kauempana itärajasta, se ei tarkoita sitä, ettei kyseinen maa kohtaisi mitään uhkaa, Virkkunen huomauttaa.

-  Tämä tilanne uhkaa koko Euroopan unionia. Kukaan ei voi tuudittautua siihen, ettei tilanne heitä koskisi millään tavalla tai että joku muu hoitaa tai kustantaa.

Teksti: STT / Sanna Raita-aho

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU