Pandemian vuoksi budjettisääntöjä on myös höllennetty, mikä on mahdollistanut jäsenmaille poikkeamisen julkisen talouden vaatimuksista.

Talouskurin höllennykset jatkuvat ensi vuoden loppuun. Komissio on arvioinut, että budjettisääntöihin palataan vuonna 2023.

Tavallisina aikoina EU:n vakaus- ja kasvusopimus määräisi jäsenmaita esimerkiksi pitämään julkisen talouden alijäämän korkeintaan kolmessa prosentissa ja julkisen talouden velan 60 prosentissa bruttokansantuotteesta.

Komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis arvioi, että kokonaisuudessaan EU:n budjettisäännöt ovat toimineet hyvin.

-  Sääntöjen joustavuus on todistanut paikkansa pandemian aikana. Mutta tämän päivän lasien läpi katsoen noin kaksi vuotta sitten todetuista sääntöjen heikkouksista on tullut yhä merkityksellisempiä, Dombrovskis sanoi tiistaina tiedotustilaisuudessaan.

Yhtenä heikkoutena EU:n budjettisäännöissä on nähty niiden monimutkaisuus.

Dombrovskisin mukaan on olennaista, että julkisen velan korkeaa tasoa pystytään vähentämään.

-  Se määrittelee, miten hyvin pystymme vastaamaan mahdollisiin tulevaisuuden shokkeihin ja auttaa pitämään yllä suotuisia olosuhteita tulevaisuuden investoinneille.

Julkiseen velkaan on kuitenkin Dombrovskisin mukaan puututtava talouskasvua tukevalla tavalla niin, että tarvittavat investoinnit pystytään tekemään.

Komissio kuulee eri tahoja

Sääntöjen uudistamiskeskustelussa otetaan huomioon koronapandemian opetukset.

Komissio aikoo kuulla laajasti eri tahoja, kuten jäsenmaita, EU-instituutioita, kansallisia viranomaisia sekä akateemista yhteisöä. Kantoja kerätään muun muassa tapaamisten, työpajojen sekä kyselyjen kautta.

Komissio aikoo antaa ensi vuoden alussa jäsenmaille finanssipoliittista ohjausta, joka helpottaisi finanssipolitiikan koordinointia.