Tulevat kuntavaalit vaikuttavat asiassa suuntaan ja toiseen. Toisaalta ne ovat liima, joka pitää hallitusta kasassa. Toisaalta voidaan kysyä, miten hallituksen yhtenäisyys kestää vaalipaineen hellitettyä, esimerkiksi puoliväliriihessä.

Joka tapauksessa ennen vaaleja soten kanssa ei voi ajaa karille tai kävellä presidentin luokse. Niinpä on oletettavaa, olipa ”sopu” minkälainen tahansa, viimeistään tiistaina tiedetään pääkohdittain, millaista valinnanvapausmallia hallitus lopulta tarjoaa.

Hallituksen pöydällä, historian suurimmaksi mainostetussa uudistuksessa, on yhä lukuisia avoimia kysymyksiä. Palikoita järjestellään niin, että pöytä heiluu. Kansan on syytä toivoa, että onnetar on tässä ruletissa suosiollinen. Kansanterveys ei ole ihan pikku juttu.

On selvää, että terveydenhoitoalalla ollaan kyllästytty vuosia jatkuneeseen soten vatvomiseen. On ymmärrettävää, jos hermoja kiristää. Vielä kurjempaa kuitenkin on, mikäli hallitus lähtee liikkeelle pahasti keskeneräisellä mallilla.

Nyt olisi tunnettava vastuuta. On tarkoin mietittävä niitä seurauksia, mitä päätös aiheuttaa viiden tai vaikkapa kymmenen vuoden päästä. Sellaisia soten osia ei pidä päästää liikkelle, jotka ovat jo luonteeltaankin toivotaan toivotaan -henkisiä.

Kokoomus näyttäisi olevan taipumassa siihen, että valinnanvapauslain toteuttamisen etenemistä eli lain voimaantulon jälkeisiä porrastuksia voidaan tarkastella uudelleen.

– Vuonna 2019 lait astuvat voimaan. Mutta onko siinä sitten jotkin porrastusta tai jaksotusta tai saavatko maakunnat päättää jostakin…, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) enteili jo 28.3. Yle uutisille.

Iltalehden juuri uutisoimien tietojen mukaan kokoomuksen sote-pääneuvottelija Paula Risikko olisi vaatinut torstaina, että kuusi suurinta kaupunkia saavat erivapauden siihen, että ne voivat jatkaa perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamista itsenäisissä omissa tuotantoyksiköissään. Helsingin Sanomien mukaan kunnat saisivat siirtymävaiheessa oikeuden tuottaa sote-palveluita eikä oikeus koskisi vain suuria kaupunkeja.

Iltalehti tietää, että mahdollisena pidetään myös sitä, että hallitus luopuu niin kutsutusta pakkoyhtiöittämisesta. Tämä tarkoittaisi sitä, että SDP:n varoituksia pakkoyhtiöittämisen vaaroista olisi vihdoinkin noteerattu. SDP on vaatinut sitä paitsi myös sitä, että kunnat voisivat jäädä sote-tuottajiksi. Nyt viime hetkillä nämä ajatukset näyttäisivät siis herättävän vastakaikua.

Ei kuitenkaan kannata mennä asioiden edelle. Uusia avauksia on katseltava myös kuntavaalit mielessä pitäen. Isoissa kaupungeissa on ollut kovaa sote-vastustusta, muistetaanhan muun muassa pääkaupunkiseudun Helsingin, Vantaan ja Espoon kriittiset lausunnot asiasta.

Kyse voi olla hallituspuolueiden, etenkin kokoomuksen vaalitaktiikasta, kalastellaan suurten kaupunkien ja vaikkapa soteen tyytymättömien lääkärien ja sairaanhoitajien ääniä. Me oltaisiin joustettu…mutta kun tuo keskusta.

Pääministeri Sipilä on ajanut kovalla tohinalla yhtiöittämistä, mutta myös keskustassa tiedetään olevan sen vastustajia. Sipilä hämmästeli tällä viikolla Ylen Politiikkaradiossa isoon ääneen sitä, mikä ongelma on, jos sote-palvelujen hallinnollinen muoto on yhtiö.

Puheesta saattoi jopa syntyä kuva, että hän uskoo julkisten yhtiöiden toimivan yksityisten yhtiöiden kirittäjänä, eikä toisinpäin. Mutta kyllä yhtiöittäminen myös kokoomukselle kelpaa. Kuntavaalit saavat aikaan sen, että erilaista tietoa heitetään ilmaan ja hallituksen neuvottelurauha on hakusessa.

Kokoomuksen uusie avausten taustalla lienee osin myös se, että puolueessa on närkästytty pääministeri Sipilän tiedottamiseen. Sipilän koetaan tuovan jatkuvasti aloitteita julkisuuteen niin, että etukäteisviestintä hallituskumppaneille unohtuu. Ilmeisesti pääministerin ilmoittama kireä, tulevaan viikkoon tähtäävä valinnanvapausaikataulukin yllätti koalition muut puolueet. Kaikesta huolimatta, tiistaita kohti mennään tai muutoin on epäonnistuttu.

Tiistai on senkin vuoksi merkittävä, ettei hallitus halua lähteä siihen niin, että ulospäinkin näyttää, että pakka on täysin sekaisin. Oppositio esittää nimittäin tiistaina sote-välikysymyksensä SDP:n johdolla.

”Oppositio on sitoutunut toteuttamaan maassamme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, joka toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset ja laajasti hyväksytyt tavoitteet. Näitä ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja erojen kaventaminen, peruspalvelujen vahvistaminen sekä palvelujen yhdenvertainen saatavuus. Ongelmallista on, että maan hallitus on itse kaikkein vähiten sitoutunut näihin tavoitteisiin”, opposition välikysymys alkaa.

Sen lopussa on 11 kysymyksen lista. Niissä kannetaan eri tavoin huolta sote-uudistuksen seurauksista kansalaisille.

”Onko hallitus valmis porrastamaan sote-uudistuksen voimaantulon kuten monet asiantuntijat ovat suositelleet ja kuten hallitusohjelmassa oli linjattu?”, kuuluu toinen kysymys.

Tämä päivän tietojen perusteella vastaus tähän kysymykseen on ainakin jollakin tasolla myöntävä.

Pakkoyhtiöittämisen purkamisesta oppositio saattaa jäädä kuitenkin vain haaveilemaan. Tiistaita odotellessa.