Veronmaksajien keskusliiton mukaan työmarkkinajärjestöjen alkuviikosta ulospuristama esitys niin kutsutuksi yhteiskuntasopimukseksi tai kilpailukykypaketiksi kiristäisi palkansaajien verotusta yli prosenttiyksiköllä vuoteen 2020 mennessä. Palkkaverotus kiristyisi työttömyysvakuutusmaksun ja työeläkemaksun nostolla.

Esimerkiksi 3300 euroa kuussa ansaitsevan keskituloisen veroprosentti nousee 1,2 prosenttiyksikköä 31,1 prosentista 32,3 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Muutokset tulisivat voimaan porrastetusti.

Järjestön laskelmien mukaan keskituloisen 3 300 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti nousisi siten, että nettoansiot alenevat noin 500 eurolla vuodessa 2020 mennessä. Kahden 3300 euroa kuussa tienaavan aikuisen perheessä menetykset ovat näin ollen 1000 euroa. Vuonna 2019 nettomenetys perheeltä olisi noin 800 euroa.

Eikä tässä kaikki. Lapsiperheitä uhkaavat muutkin kiristykset. Täsmennän samalla Aamulehdessä julkaistun jutun lukuja.

Lasketaanpa yhteen jo tässä vaiheessa. Esimerkkiperhe menettäisi verotuksen kiristymisen ja päivähoitomaksujen korotusten jälkeen jo 2300 euroa vuodessa vuoteen 2020 mennessä.

Emmekä ole vielä maalissa.

Jos esimerkkiperheen jompikumpi vanhempi on töissä julkisella sektorilla, häntä uhkaa myös lomarahoista tehtävä 30 prosentin leikkaus vuosina 2017-19.  Tämä on osa työmarkkinajärjestöjen tekemää kilpailukykypakettia.

Kuukausipalkkaa nauttiva saa lomarahaa puolet loma-ajan palkasta eli vuosilomapalkasta. 3300 euron bruttotuloista lomarahaleikkaus on näin ollen noin 500 euroa bruttona. Jos molemmat vanhemmat ovat töissä julkisella sektorilla, menetys voisi olla 1000 euroa bruttona. Jos leikkaus jää tilapäiseksi kuten on tarkoitus, vuonna 2020 lomarahaleikkuria ei enää ole.

Esimerkkiperhe menettäisi näiden oletusten mukaan vuonna 2019 vähintään 2100 euroa nettona (verotuksen kiristys+päivähoitomaksujen nousu+lomarahaleikkaus), lomarahaleikkausten johdosta käytännössä vielä satoja euroja enemmän. Vuonna 2020 nettomenetys olisi 2300 euroa (verotuksen kiristys+päivähoitomaksujen nousu).

Vastineeksi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus on lupaillut veronkevennyksiä, jos työmarkkinaneuvotteluissa saadaan sitä tyydyttävä tulos. Joskin tällä viikolla hallituksen suulla on sanottu, ettei sopimus vastaa vielä sen odotuksia. Hallitus on myös ohjelmassaan uhannut toteuttaa noin 1,5 miljardin euron suuruiset lisäleikkaukset ja veronkorotukset, jos työmarkkinasopimusta ei synny.

Palkansaajille kaavaillaan myös työajan pidennystä, mikä tarkoittaa käytännössä palkanlaskua. Myös tämä on osa työmarkkinajärjestöjen sopimusta.

Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen vaati alkuviikolla hallitusta kompensoimaan sosiaalivakuutusmaksujen korotusten vaikutukset täysimääräisesti, jotta palkkaverotuksen rajulta kiristymiseltä voidaan välttyä.

”Hallituksen on nyt lyötävä lukkoon hallitusohjelmassa luvattu miljardin euron veronkevennys, jotta palkansaajien ostovoima pystytään turvaamaan ja hallitusohjelman vastainen verotuksen kiristyminen estetään. Hallituksen myönteisen työmarkkinasovun tueksi lupaama veroporkkana tulee nyt suureen tarpeeseen. Sen avulla on mahdollista purkaa nyt uhkaava verotuksen kiristyminen ja ostovoiman romahdus.”

Jos työmarkkinasopua ei synny, hallitus lähtee ajamaan pakkolakeja ja laskelmat menevät uusiksi.

Hallitusohjelman mukaan työn verotusta ei kiristetä tällä vaalikaudella.

Järjestöistä STTK, Akava, EK ja Kuntatyönantajat KT ovat hyväksyneet järjestöjen tekemän paketin hallinnoissaan. SAK:n hallitus tekee lopullisen ratkaisunsa ensi maanantaina. Sen liitot ovat koolla tällä viikolla.