Kommentti: Keskustan Puska on hallituksen tuska

Suomalaisen alkoholipolitiikan pitkä linja on kieltolain päättymisen jälkeen perustunut kontrolliin. Kun alkoholimyymälät avattiin hillittömäksi äityneen laittoman ryyppäämisen päätteeksi, niissä asioiminen tehtiin mahdollisimman vaikeaksi.

Kulutusta hillitsevien esteiden määrä on ajan myötä vähentynyt. Alko on edelleen monopoli, tosin sinne voi poiketa sisäkautta kaupan eteisestä. Myös myynti- ja aukioloaikoja säädellään toisin kuin esimerkiksi Varsovan keskustassa, jossa voi vierailla 24h-baarissa.

Juomisen virallisia hidasteita perustellaan Suomessa muun muassa terveyssyillä ja väkivaltarikollisuudella. Kun meikäläiseen väkijoukkoon nakkaa kiven, se osuu melko suurella todennäköisyydellä ihmiseen, jonka tuttavapiirissä on alkoholisti. Viinaan kuollaan. Alkoholin inhimillinen ja kansantaloudellinen hinta on korkea vaikka sitä keventäisi kaskulla laadukkaan viinilasin äärellä.

Suomessa viina on aina ollut vapauskysymys.

Hyväpalkkaisen liberaalin tuopin yli katsottuna, ongelma on yhtä tuttu kuin luterilainen kirkko ja yhtä puuduttava kuin keskustan kootut kuntavaalitavoitteet.

Suomessa viina on aina ollut vapauskysymys. Myös yhteiskunnan avautumiseen, joka alkoi viimeistään Neuvostoliiton hajottua, on aina liittynyt keskustelu alkoholin sääntelystä. Suomalaiset on nähty holhokkeina, joiden aikuisuuden tiellä on viina, jota he eivät saa juoda rajoittamattomasti.

Pian taas keskustellaan, ja eduskunnassa valmistaudutaan astumaan valmiiksi kaivettuihin taisteluhautoihin.

Jos kysymys olisi tieteellinen, Puska tyhjentäisi Sibelius-akatemian parilla ruoskan heilahduksella.

Toisella puolella ovat kokoomuslaiset yhteiskuntafilosofit, joille alkoholi on vapauden mitta. Toisella puolella terveystietäjät, joista ylimmäisenä keskustan tuore kansanedustaja, kävelevä alkoholitutkimusraportti Pekka Puska. Jos kysymys olisi tieteellinen, Puska tyhjentäisi Sibelius-akatemian parilla ruoskan heilahduksella. Tarjolla on kuitenkin sataprosenttista politiikkaa, jossa tosiasiat ovat faktaa silloin, kun ne vaikuttavat kannatusmittauksiin.

Puska on kiusallinen Juha Sipilän hallitukselle, joka on tehnyt normeista niin suuren vihollisen, että ainoastaan pääministerin henkilökohtainen vakaumus estää sitä purkamasta myös Mooseksen lain kymmentä käskyä.

Lopputulos on luultavasti suomalainen alkoholipoliittinen keskustelu, joka kuulostaa etukäteen käsikirjoitetulta. Vaikka Puska voittaisi, ei viina Suomesta lopu.

Vanhanen huolestui sosiaalisesta mediasta

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Matti Vanhanen.

Keskustan presidenttiehdokas ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen on huolissaan sosiaalisen median vaikutuksesta politiikkaan.

Sosiaalisen median arveluttava vaikutus on Vanhasen mukaan näkynyt viime aikoina ennen muuta Yhdysvaltain ja Ranskan presidentinvaaleissa.

– Tänä päivänä, osittain johtuen sosiaalisesta mediasta ja siitä, millä tavalla ihmisiä saa seuraamaan itseään, eräs ominaisuus vaalikampanjoissa ja keskusteluissa on se, että pitää esittää äärikannanottoja, jotta ylipäätään saa huomiota ja peukutuksia, Vanhanen sanoi puheessaan keskustan puoluevaltuustolle Tampereella.

– Tosielämän päätöksenteossa tämäntyyppinen ääriajattelu ei voi olla se, jolla asioita viedään eteenpäin, Vanhanen jatkoi.

Kansanedustajan hätähuuto: Vanhuksille pitää taata kunnon hoito – vartijako sopiva hoitajaksi?

Kuva: Kari Hulkko
Vartijako sopii vanhustenhoitajaksi? Näin kysyy kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen.

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) vaatii hallitukselta pikaisia toimia, jotta kaikille ikäihmisille voidaan taata laadukas hoito. Mäkisalo-Ropponen on toistuvasti peräänkuuluttanut laajaa keskustelua siitä, mitä ikäihmisten laadukas hoito pitää sisällään. Hän on jo myös useampaan otteeseen peräänkuuluttanut soveltuvuuskokeiden palauttamista sosiaali- ja terveydenhuollon koulutukseen.

– Soveltuvuuskokeiden palauttaminen sosiaali- ja terveysalan koulutukseen on todella tärkeää, sillä alalle soveltumaton henkilö on turvallisuusriski, muistuttaa Mäkisalo-Ropponen.

Voimassa oleva SORA-laki antaa oppilaitokselle jo nyt mahdollisuuden evätä opiskelupaikan alalle soveltumattomalta opiskelijalta tai erottaa opiskelija kesken opintojen samalla perusteella. Lakia ei kuitenkaan ole juurikaan sovellettu käytännössä.

– Opetusministeriö on luvannut selventää lakia, mutta se ei riitä. Tarvitaan myös soveltuvuuskokeita. Olen tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen opetusministerille, mutta hän suhtautui asiaan epäillen, hämmästelee Mäkisalo-Ropponen.

Lisäksi on vaarana, että hallitus päättää kehysriihessä toteuttaa suunnittelemansa miljoonasäästöt.

– Meidän olisi keskusteltava vakavasti ikäihmisten hoidon ja hoivan etiikasta yhteiskunnan joka tasolla. Hallituksen suunnitelmat säästöt, jotka koskettavat ikäihmisten hoitoa ja hoivaa, ovat epäeettisiä.

– Ikäihmisten kaltoinkohtelu – sekä fyysinen että psyykkinen – on todellinen ongelma. Kaltoinkohteluun on monia syitä, esimerkiksi uupuneet työntekijät. Tällä hetkellä esimerkiksi kotihoidon työtekijät työskentelevät monin paikoin jaksamisen äärirajoilla, toteaa Mäkisalo-Ropponen.

– On surullista kuulla kotihoidon asiakkaalta, että kyllä hän ymmärtää, että hoitajat ovat joskus kiukkuisia, kun niillä on liikaa työtä. Asiakas ymmärtää hoitajaa, vaikka hoitajan pitäisi ymmärtää ja tukea asiakasta.

Hoiva-avustajia voi toki olla hoitoyhteisössä ylimääräisenä apuna, mutta he eivät voi korvata yhtään koulutettua hoitotyöntekijää.

– Pöyristyttävää on myös se, että joissakin paikoin turvapuhelinkäynnit on siirretty vartijoiden tehtäväksi. Jokainen turvapuhelimen käyttäjä on apua tarvitseva ihminen ja esimerkiksi kaatumisen sattuessa kokonaistilanteen arvioimiseen tarvitaan koulutettu työntekijä. Vartijalla ei ole siihen valmiuksia.

 

Helsingin johtopaikat ratkesivat – SDP saa kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestarin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Jan Vapaavuoresta (kok.) tulee Helsingin pormestari.

Helsingin johtopaikkojen jako on ratkennut neuvotteluissa, tiedotti tuleva pormestari Jan Vapaavuori (kok.) Facebook-päivityksessään lauantai-iltana.

Pormestarin paikka kuuluu odotetusti kokoomukselle, kaupunkiympäristön apulaispormestari menee vihreille, kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari kokoomukselle, kulttuuri- ja vapaa-ajan apulaispormestari SDP:lle ja sosiaali- ja terveysasioiden apulaispormestari vihreille.

Valtuustoa johtaa jatkossa vihreä, I varapuheenjohtajana kokoomuslainen. II varapuheenjohtajan paikan jakavat SDP ja vasemmistoliitto, SDP ensimmäiset kaksi vuotta ja vasemmistoliitto seuraavat kaksi vuotta.

Kaupunginhallituksessa istuu viisi kokoomuslaista, 4 vihreää, kaksi demaria, kaksi vasemmistoliittolaista, yksi perussuomalainen ja yksi RKP:n edustaja.

Puheenjohtaja menee kokoomukselle, I varapuheenjohtaja vihreille. Toinen varapuheenjohtaja jaetaan vasemmistoliitton ja SDP:n kesken. Ensin mainituilla ensimmäiset kaksi vuotta ja SDP:llä loput kaksi vuotta,

Puolueet päättävät henkilöistä myöhemmin.

SDP:n Lindtman tukee Halosen turvapaikkalinjauksia

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman esitti tukensa presidentti Tarja Halosen turvapaikkapuheille.

Presidentti Tarja Halonen kirjoitti Helsingin Sanomien vieraskynä -palstalla tänä aamuna Suomen maahanmuutto- ja turvallisuuspolitiikasta ja nk turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksista. Hän mm. vaati, että Suomen viranomaisten tulisi perehtyä paremmin kunkin maan oloihin.

Vastustavan kantansa Haloselle ilmoitti heti keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puolestaan esitti tukensa Haloselle.

Tukensa esitti myös sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman Facebook-postauksessaan.

– Suomen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka tulee perustua vastuulliseen linjaan. Vastuullista on auttaa hädässä olevia ja vainoa pakenevia.

– Yhtä vastuullista on todeta – kuten Halonenkin kirjoittaa – kaikkia niitä ihmisiä emme voi ottaa vastaan, jotka joutuvat kotimaansa jättämään. Siksi turvapaikkajärjestelmämme on oltava uskottava. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen hakijan tilanne on käytävä yksilöllisesti läpi ja suojaa tarvitseville on turvaa annettava, mutta tarvittaessa ihmisiä on voitava myös palauttaa turvallisille alueille, Lindtman kirjoittaa.

– Yhtä tärkeää on, että turvapaikkajärjestelmä on uskottava ja oikeudenmukainen myös kansalaisten silmissä. Viime aikoina on käyty paljon keskustelua erityisesti Afganistanin turvallisuustilanteesta. Uskon, että Suomen viranomaiset tekevät nykyoloissa parhaansa siinä, että arviot perustuvat oikeaan tietoon.

Lindtman pitäisi kuitenkin järkevänä, että Suomen viranomaiset matkustaisivat nopealla aikataululla yhdessä pohjoismaisten kollegoiden kanssa paikan päälle ja kävisivät näiden maiden tilanteen huolella läpi.

– Mikäli perusteita uudelleenarviointiin löytyy, nykyisiä linjauksia tulee voida tarkentaa esimerkiksi Afganistanin ja Irakin osalta. Samalla tulisi kiirehtiä palautussopimuksen aikaansaamista Irakin kanssa, sillä se myös takaa palautettavien asiallisen kohtelun, Lindtman huomauttaa.

– Uskon, että tämä lisäisi kaikkien luottamusta Suomen turvapaikkapolitiikan oikeudenmukaisuuteen ja siihen, että päätökset eri maiden turvallisuustilanteesta perustuvat parhaaseen mahdolliseen tietoon.

Unohtiko keskusta suuret kaupungit? – ”Tämä tulee Suomelle kalliiksi”

Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto
SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero.

 

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero on huolissaan kaupunkiseutujen merkityksen unohtumisesta maakuntauudistuksessa. Paatero puhui aiheesta lauantaina Varsinais-Suomen SDP:n piirikokouksessa Koski TL:ssa.

–  Suomi on pääsemässä jälleen pitkän taantuman jälkeen kasvu-uralle. Kasvua vetää kaupunkiseudut ja niiden elinvoimaisuus. Kaupungistuminen on myös Suomessa aikamme ilmiö, joka tuo mukanaan paljon hyvää kilpailukyvylle ja elinvoimalle.

Paatero esittää kuitenkin huolensa hyvän kehityksen jatkumiselle, sillä maakuntauudistus uhkaa monin tavoin kaupunkiseutujen asemaa ja niiden vaikutusvaltaa oman elinvoimaisuutensa lisäämisessä.  Paatero muistuttaa, että vahvat kaupunkiseudut hyödyttävät koko Suomea.

–  On monia kysymysmerkkejä siitä, mitä kunnat voivat jatkossa olla tekemässä oman alueensa kasvun tukemisesi. Tämä ongelma koskettaa kaikkia kaupunkiseutuja ja erityisesti Etelä-Suomea, joissa hankkeita yritysten ja työpaikkojen lisääntymiseen.
–  Kuntien tehtäväksi on määrittely elinvoimaisuuden lisääminen, mutta keinot sen toteuttamiseen ollaan osin siirtämässä maakunnille. Roolit tulee selkiyttää jotta ei maakuntamalli-innostuksessa tuhota hyviä malleja paikallisen elinkeinotoiminnan totetuttamisessa.

Paatero ottaa käytännön esimerkiksi kasvulle keskeisten liikennehankkeiden etenemisen ja kytkemisen toisiinsa. Turku-Tampere-Helsinki- keskusten saavutettavuutta pitää nopeasti parantaa työssäkäyntialueen mahdollistamiseksi. Tarvitsemme pikaisesti suunnitelman infrahankkeiden kuten Tunnin junan ja Pisararadan sekä pääradan kolmannen raiteen toteutuksesta.

Paateron mukaan Tunnin juna- hankkeen ylle on kerääntynyt tummia pilviä kun VM ei ole myöntämässä rahoitusta. Paateron mukaan tulisikin ensitilassa selvittää tarvittavat rahoitusmallit hankkeen käynnistämiseksi.

– Suomi maksaa kalliin hinnan, mikäli Etelä-Suomen talous- ja työssäkäyntialuetta ei hyödynnetä täysimääräisesti mahdollisimman pian.