Muun muassa Turun puukotukset ja tiedustelulaki puhuttivat ihmisiä. Luonnollisesti.

Demarit eivät olleet lähteneet hötkyilemään tiedustelulain kanssa. Se nähdään tärkeäksi, mutta perusoikeuksia ja kansalaisten viestintäsalaisuutta se ei saa loukata.

Sipilän (kesk.) hallituksen toimintaa ja lainvalmistelua on leimannut armoton kiire. Turun iskun jälkeenkin viesti oli, että tiedustelulain pitää olla voimassa suurin piirtein samoin tein. Ehkä se kuitenkin kannattaisi ensin valmistella kunnolla, jottei kävisi niin kuin sotelle perustuslakivaliokunnassa. Kiire voi lopulta johtaa siihen, että laki saadaan kuntoon vielä hitaammin. Eteenpäin siis ripeästi mutta samalla maltilla.

”Nyt vaarana on, että hätiköidyillä ratkaisuilla vaarannetaan vapaan yhteiskuntamme perustaa”, hän kirjoitti keskiviikkona Facebookissa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kantoi kesäkokouksen pääpuheenvuorossaan huolta suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuudesta ja riittävien verotulojen turvaamisesta. Jos veronkevennyksiin on varaa, ne on kohdistettava pieni- ja keskituloisiin, Rinne opasti hallitusta.

”Suomen talouden kasvu ja yritysten tilanne on sellainen, että ostovoimaa voidaan veronkevennysten sijaan vahvistaa paremmin palkankorotuksilla. Kyse on julkisen talouden tasapainosta ja hyvinvointivaltion tulevaisuudesta”, hän lisäsi varovasti. Rinne puhui säällisistä palkankorotuksista.

– Minun huoleni on nyt se, ettei veropohjaa rapauteta niin, että hyvinvontipalveluista joudutaan entistä enemmän leikkaamaan tulevaisuudessa. Tämä hallitus on rahoittanut varakkaiden veronkevennyksiä velalla ja samaan aikaan leikannut pieni- ja keskituloisilta toimeentulosta, eläkeikäisiltä, työttömiltä, lapsiperheiltä, opiskelijoilta tai koulutuksesta, Rinne selvensi tiedotustilaisuudessa.

Rinne ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman nostivat esiin muun muassa rikkaisiin kohdistuvan solidaarisuusveron, joka SDP:n mukaan on pidettävä voimassa.

– En usko, että ajatus, että näistä lamatalkoista vapautetaan ensimmäisenä suurituloiset, vastaa suomalaisten oikeudentuntoa, Lindtman perusteli.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) toteaa tänään Helsingin Sanomissa, että korkeimmista ansiotuloista maksetaan todella korkeaa veroa. Sitä ei voi loputtomasti nostaa.

– Uskallan puolustaa myös sitä, että joku tolkku täytyy verotuksessakin olla, hän sanoo.

Suomennettuna tämä tarkoittaa sitä, että Orpo haluaa helpottaa myös suurituloisten verotusta eli nostaa solidaarisuusveron alarajan takaisin 72 300 eurosta 90 000 euroon.

Orpon reaktio Rinteen kesäkokouspuheesiin on ollut yllättävä.

– Kyllä minä aika isosti ihmettelen sitä, että Antti Rinne vaatii taas palkankorotuksia. Minusta kenenkään poliitikon, vaikka olisi mikä ay-tausta poliitikolla, ei pitäisi sotkeentua nyt millään tavalla työmarkkinakierrokseen, Orpo lausahti Iltalehdessä.

Kuittailu Rinteelle jatkuu liki samoin sanoin tänään Helsingin Sanomissa:

– Poliitikkojen ei pitäisi seipäälläkään koskea palkkaratkaisuihin, vaikka olisi millainen ay-tausta. Neuvottelut pitää käydä työmarkkinoiden lähtökohdista. Toivottavasti löytyy työllisyyttä tukevia ratkaisuja nyt kun talous on saatu kääntymään, Orpo sanoo.

Tämä siitäkin huolimatta, että Rinne otti Kouvolassa ensisijaisesti kantaa hallituksen veropolitiikkaan.

Sen sijaan Orpo itse ja pääministeri Juha Sipilä ovat aiemmin itse olleet suoraan vaatimassa työmarkkinapöytään malttia ja opastaneet toimimaan oikein.

Suuret palkankorotukset olisivat Orpon mukaan ”virhe”.

”Kyllä ne (korotukset) saisivat olla lähempänä nollalinjaa kuin jotain muuta”, Orpo on myös ohjeistanut.

– Minä en puhu mistään prosenteista, vaan jottei jouduta verojen kautta ongelmiin hyvinvointivaltion palvelujen rahoittamisessa, sen takia palkankorotus on tärkeä ostovoiman kannalta, Rinne sanoi Kouvolassa keskiviikkona.

Jokainen voi päätellä itse, kumpi työmarkkinapöydässä häärää, Rinne vai Orpo.