Yhtiön hallitus esittää lisäosinkoa yhdeksän euroa osakkeelta, mistä kertyy yli 66 miljoonaa euroa. Yhtiö on jakanut viime vuoden tuloksesta jo 37 miljoonan euron osingot.

Päätöstä on arvosteltu poliittisen laidan molemmilta puolin, myös demarien ylintä johtoa myöten.

VVO oli alun perin vuokratalo-osuuskunta. 1990-luvulla se yhtiöitettiin. VVO:n osinkoja kuvataan tärkeäksi tulonlähteeksi sen omistajiin kuuluville ammattiliitoille. Niillä kasvatetaan muun muassa liittojen työtaisteluvarantoa. Tähän saakka moni pystyy asiaa vielä ymmärtämään.

Ongelmat alkavat siitä, että VVO maksaa huippuosinkoa samalla, kun se on korottanut vuokriaan. Kovaa tulosta tekevän VVO:n toimitusjohtajan palkka on samaan aikaan noussut reippaasti. Vuonna 2015 VVO:n toimitusjohtajalle maksetut palkat ja muut etuudet olivat noin 744 000 euroa, josta kiinteää palkkaa oli noin 367 0000 euroa ja muuttuvaa osaa noin 377 000 euroa.

VVO:n suurimmat yksittäiset omistajat ovat eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Varma. Muita merkittäviä omistajia ovat ammattiliitot. Suuriin omistajiin kuuluvat myös muun muassa Metalliliitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Rakennusliitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM sekä Ammattiliitto Pro.

Liitot yhdessä muodostavat enemmistön. Niillä on osakekannasta hallussaan reilusti yli 50 prosenttia. Halutessaan liitot voisivat siis estää vuokrien vuosittaiset korotukset.

Liittojen mukaan asiasta käydään keskustelua yhtiön hallituksessa, mutta tänäkin vuonna vuokria nostettiin. VVO-yhtymä Oyj:n hallituksen puheenjohtaja, Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto perusteli asiaa Demokraatille helmikuussa.

– VVO-konserni on panostanut vahvasti asuntotarjontansa kasvattamiseen sekä kiinteistökantansa korjaustoimintaan. Vuosittaiset bruttoinvestoinnit ovat olleet yli 200 miljoonaa euroa. Yhtiö panostaa vuokra-asuntomäärän kasvattamiseen, tällä hetkellä yli tuhannen vuokra-asunnon vuosivauhdilla ja pitää kiinteistöistään hyvää huolta.

Aallon mukaan pääosa yhtiön asunnoista on niin kutsutusti vapailla vuokramarkkinoilla, jossa vuokran taso määräytyy markkinaperusteisesti. Hän korosti myös, että osingot ovat merkittävästi pienemmät kuin vuosittaiset investoinnit.

– Vastaavaa en tiedä monenkaan suomalaisen yhtiön osalta. Lisäksi osingot on määritelty yhtiön osinkopolitiikassa niin, että omistajille maksetaan osinkoja vain markkinaehtoisen asunto-omistuksen tuloksesta.

Asiassa on moraalinen ja taloudellinen puoli. Kukaan ei tiedä tarkasti sitäkään, paljonko valtion ja kuntien maksamia asumis- ja toimeentulotukia valuu VVO:lle. Pelkästään asumistukia maksettiin vuonna 2015 yli 1,7 miljardia, 14% enemmän kuin vuotta aiemmin.

VVO kiistää, että se tekisi voittoa asumistuilla. Toimitusjohtaja Jani Niemisen mukaan VVO:lla ei ole tietoa asumistuista, koska osa tuista maksetaan asukkaille ja osa vuokranantajille. Kelasta vastattiin alkuvuonna Ilta-Sanomille, ettei sekään tilastoi sitä, mille vuokranantajalle asumistuki ja toimeentulotuesta maksettava asumisen tuki ohjautuu.

VVO:lla on hieman yli 40 000 vuokra-asuntoa. Sen markkinaosuus on 4,4 prosenttia Suomen 800 000 vuokra-asunnosta.

Kaikki ammattiliitot on määritelty yhdistyslaissa yleishyödylliseksi yhdistykseksi, kuten esimerkiksi partiolaiset, martat ja yrittäjäjärjestöt. Yleishyödylliset yhdistykset eivät maksa sijoitustoiminnan tuotoista veroa.

Maahan on lopulta saatu yli vuoden vääntämisen jälkeen niin sanottu kilpailukykysopimus. Kaikilta on odotettu ja vaadittu uhrauksia. Moni niistä osuu jo ennestään huonosti toimeentuleviin.

Esitän sen hengessä erittäin hyvinvoivalle VVO:lle ja sen asioista päättäville tahoille, että VVO pidättäytyy vuokrankorotuksesta kahtena seuraavana vuonna. Vaikka sitten puhtaasti moraalisen esimerkin vuoksi.

Kuinka on, otatteko kopin?