Ero oli siis vain vähän yli kaksi vuotta sitten kahdeksan prosenttiyksikköä demarien eduksi, nyt vihreät (Ylen gallupissa 17,6 %) porskuttaa SDP:n (15,9 %) edellä reilulla marginaalilla.

Muutos on merkittävä, historiallinen.

Koskaan aiemmin SDP ei ole sijoittunut vihreiden taakse vaaleissa tai gallupeissa. Vihreissä ja demareissa kummassakin on käyty kuluvan vuoden aikana puheenjohtajavaali. Helmikuussa Antti Rinne huudettiin jatkokaudelle selvin luvuin useiden vaalien yli, jo puheenjohtajavaalin ensimmäisellä äänestyskierroksella. Vihreiden suosittu, nyt entinen puheenjohtaja Ville Niinistö väistyi puolueen sääntöjen vuoksi, mutta tilalle tulleen Touko Aallon aikana kannatus on vain kasvanut uuden puheenjohtajan yksityiselämän kohuista huolimatta. Nyt etenkin yli 50-vuotiaat naiset ovat vaihtaneet SDP:n vihreisiin.

SDP:lle, jonka puoluehallitus kokoontui sattumalta juuri torstaiaamuna, gallup-tuloksen on täytynyt olla järkytys, vaikka kuinka vedottaisiin kesäaikaan. Pudotusta kun oli yli virhemarginaalin, peräti 2,6 prosenttiyksikköä. Perspektiivin vuoksi sanottakoon silti, että sama toistui viime kesänä. Tuolloin SDP:n kannatus putosi sekä kesäkuussa että heinäkuussa reippaasti, heinäkuussa yli gallupin virhemarginaalin. Mutta tuolloin SDP ei käynyt alimmillaankaan alle 18 prosentissa. Nyt suosio on alempana kuin metsään menneissä eduskuntavaaleissa 2015.

Vaikkei puolueita tai ilmiöitä voi suoraan verrata toisiinsa, jotain samaa perussuomalaisten ja vihreiden ryminänoloisessa nousussa on. Yleiseurooppalainen, osin yleismaailmallinenkin trendi on osoittanut jo jonkin aikaa sen, että perinteiset valtapuolueet ja -rakenteet voivat ryskyä rajusti ja nopeasti. Oikeistopopulistinen perussuomalaiset teki oman temppunsa Suomessa ensin. Nyt kaikki merkit viittaavat siihen, että vihreät on seuraava kolistelija. Jos perussuomalaiset vei SDP:ltä perinteistä duunariväkeä, vihreät tekee sen kaupungin koulutetuista.

Vaikka vihreät on hallitusvastuussakin suurten puolueiden tapaan ryvettynyt puolue, monen mielessä vihreät on edelleen vaihtoehto niille, kuten perussuomalaisetkin oli. Asiaan vaikuttanee se, että vihreät on aiemmin ollut hallituksen heiveröinen apupuolue. Nyt se kamppailee jo pääministeripuolueen paikasta, siis oikeasta vallasta.

Lähestyvät presidentinvaalit eivät mittaa puolueiden kannatusta, mutta liikkeen menestyvä ehdokas voi tuoda imua myös puolueelle. Pekka Haaviston ympärille syntyi viime kerralla ilmiö, sen toistuminen tälläkin kertaa pitäisi vihreää liitoa yllä. SDP:llä on nyt totinen paikka monella rintamalla. ”Yhdestoista hetki toimia”, kuten Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi kirjoitti Twitterissä.