Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Kopra kaipaisi keskustelua Juutinrauman asemasta – ”Se on juridinen kysymys, joka ei ole Suomen käsissä”

LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Porvoon Kilpilahdella parkissa oleva Eagle S -tankkeri kiinnosti mediaa 2. tammikuuta.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) kaipaisi kansainvälistä keskustelua Tanska salmien roolista Venäjän varjolaivaston luoman uhan torjunnassa.

Simo Alastalo ja Johannes Ijäs

Julkisessa keskustelussa on esitetty, että esimerkiksi alusten merikelpoisuutta voitaisiin arvioida jo ennen kuin ne pääsevät Itämerelle.

– Henkilökohtainen näkemykseni on, että tästä olisi hyvä keskustella ja avata tämä vaihtoehto, Kopra sanoi Demokraatille perjantaina puolustusvaliokunnan tiedotustilaisuuden jälkeen.

PORTTINA Pohjanmereltä Itämerelle toimiva Juutinrauma on määritelty Kööpenhaminen sopimuksessa (1857) kansainväliseksi merialueeksi, joten Tanskalla ei ole väylällä samanlaisia toimivaltuuksia kuin aluevesillään. Kopra on sopimuksesta tietoinen.

– Minulla on myös käsitys, että Tanska on sitoutunut sellaisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joissa liikenteen sulkeminen tai Juutinrauman kontrolloiminen muuten on erittäin vaikeaa ellei mahdotonta. Eli se on juridinen kysymys, joka ei ole Suomen käsissä.

– On sovittu, että Tanska sallii liikenteen kaikissa olosuhteissa.

Suomen ja Viron välisen Estlink 2 -sähkökaapelin tuhoamisesta epäilty Eagle S -tankkeri on parhaillaan takavarikoituna Kilpilahden satamassa. Aluksen haltuunotto oli juridisesti mahdollista, koska alus suostui viranomaisten mukaan vapaaehtoisesti tulemaan Suomen aluevesille.

Millaisia keinoja on Suomella olisi puuttua tilanteeseen, jos alus jää kansainväliselle merialueelle?

– Suoraa vastausta ei löydy mistään laista lukemalla, että mitä keinoja on käytettävissä. Toimivaltaisilla viranomaisilla ja ministeriöillä on tässä selvitystyötä.

Myös se, mille viranomaiselle puuttuminen esimerkiksi kaapeleita rikkovan aluksen toimintaan kansainvälisellä merialueella kuuluisi, on Kopran mukaan epäselvää.

KYSYMYKSIÄ selvitellään ministeriöissä parhaillaan. Merioikeuteen liittyvät asiat ovat liikenne- ja viestintäministeriön tonttia. Voimankäyttöoperaatiot kansainvälisillä merialueilla liittyvät Rajavartiolaitosta ja poliisia ohjaavan sisäministeriön, ulkoministeriön ja puolustusministeriön tontille.

– Tässä mennään monen hallinnonalan sektorille.

Puolustusvaliokuntaan kuuluvan Jani Kokon (sd.) mukaan viranomaiselvityksessä on kyse olemassa olevan lainsäädännön tulkitsemisesta Suomen ja suomalaisten eduksi. Kansainvälisen merioikeuden uudistaminen olisi akuutissa tilanteessa liian pitkä prosessi.

– Nykyisestä merioikeudesta ja Suomenkin lainsäädännöstä näyttää pykäliä löytyvän, kun niitä vain tulkitaan oikein. On mahdollista pysäyttää aluksia ja vedota vaikka uhkaan Itämeren ja Suomenlahden ympäristölle. Sellaisia keinoja voisi mahdollisesti olla, joilla aluksia voitaisiin pysäyttää.

– Ehkä siitä voisi olla myös tietynlainen pelotevaikutus näiden tankkereidenkin suuntaan, että kannattaako tulla ja toimia, jos uhkana on se, että joutuu takavarikoiduksi tai viranomaisprosessin kohteeksi, Kokko sanoo.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE