Kotimaa
9.6.2025 05:17 ・ Päivitetty: 9.6.2025 05:17
Korona-aika tuplasi tuplasi ammattitautitapaukset – osui etenkin naisiin ja sote-aloille
Vahvistettuja ammattitautitapauksia oli vuonna 2021 yhteensä 2 235 ja seuraavana vuonna 2 576. Tapausten määrä kääntyi koronapandemiassa nousuun, ja vuosina 2021 ja 2022 tapausten määrä kaksinkertaistui. Muiden kuin koronaan liittyvien vahvistettujen ammattitautien lukumäärä on asettunut noin tuhannen vuosittaisen tapauksen tasolle.
Työperäisten sairauksien rekisteristä (TPSR) julkaistut vuosien 2021 ja 2022 tiedot tarkentavat kuvaa koronavuosien vaikutuksista vahvistettuihin ammattitautitapauksiin. Rekisteriin kirjattiin tiedotteen mukaan vuonna 2021 yhteensä 3 479 ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapausta, joista vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 2 235.
Määrä kasvoi edelleen vuonna 2022, jolloin tapauksia kirjattiin kaikkiaan 3 856. Näistä vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 2 576.
PANDEMIAN aiheuttama ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapausten määrän kasvu näkyi rekisterissä jo vuonna 2020, jolloin COVID-19-epidemia julistettiin pandemiaksi. Nyt julkaistujen rekisteritietojen mukaan tapausten määrä kasvoi vuosina 2021 ja 2022. Vahvistettujen ammattitautitapausten määrä jopa kaksinkertaistui verrattaessa vuoden 2020 lukuihin.
COVID-19-infektio oli työikäisten ylivoimaisesti yleisin ammattitauti. Vuonna 2021 tapauksia vahvistettiin 1 087 ja vuonna 2022 tapauksia vahvistettiin 1 552.
Jo ensimmäisenä pandemiavuonna 2020 koronavirus selitti ammattitautitapausten määrän kääntymistä nousuun. Uusimmat rekisteritiedot osoittavat, että erityisesti naisten kärsimät COVID-19-infektiot käänsivät kaikkien ammattitautitapausten sukupuolijakauman päälaelleen verrattuna aiempaan.
– Vuosina 2021-2022 työikäisten vahvistetuista ammattitautitapauksista jo kaksi kolmasosaa todettiin naisilla. Koronatapauksista neljä viidestä todettiin naisilla. Eniten niitä oli sosiaali- ja terveydenhuollossa, ylilääkäri Kirsi Koskela Työterveyslaitoksesta huomauttaa tiedotteessa.
Merkillepantavaa uutta tietoa on, että myös pandemian aikana hakeuduttiin aktiivisesti ammattitautitutkimuksiin ja niitä tehtiin.
– Viitteitä rajoitustoimien aiheuttamasta merkittävästä alidiagnostiikasta ei ole tullut esiin. Päin vastoin, Koronatapaukset ovat mahdollisesti vaikuttaneet siihen, että muidenkin infektiotautien kohdalla on herännyt aiempaa useammin epäily ammattitaudista, Koskela arvioi.
KORONAN lisäksi yleisimmät työikäisten vahvistetut ammattitaudit vuosina 2021-2022 olivat meluvamma, allerginen kosketusihottuma, ärsytyskosketusihottuma, ammattiastma ja ammattinuha. Niiden määrät pysyivät likimain aiempien vuosien tasolla.
Työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia ilmeni erityisesti maatalouden työntekijöillä, rakennustyöntekijöillä, sekä metallityöntekijöillä, kun COVID-19-infektiot jätetään tarkastelun ulkopuolelle.
Ammattitautitilastoissa huomionarvoista on myös edelleen jatkuva vasikkaripuli- eli kryptosporidioosiepidemia ja nousussa oleva syyhytapausten määrä.
– Viime vuosina työikäisten kryptosporidioosia on vahvistettu viitisenkymmentä vuodessa. Vain muutama tapaus jää ammattitautiepäilyksi, erikoislääkäri Ville Ojanen Työterveyslaitoksesta sanoo tiedotteessa.
AMMATTITAUTIKUOLEMIEN määrästä on rekisterissä tietoa vuodesta 2020 alkaen, ja niistä raportoidaan nyt ensimmäistä kertaa. Vuosina 2020-2022 kuolinvuoden perusteella tarkasteltuna ammattitautikuolemia todettiin yhteensä 239.
Yleisimmät ammattitautikuolemien aiheuttajat olivat mesoteliooma eli keuhkopussin tai vatsaontelon pahanlaatuinen kasvain ja keuhkosyöpä. Lähes kaikki ammattitautikuolemat johtuivat asbestialtistumisesta. COVID-19-infektioon liittyen rekisteröitiin kolme ammattitautikuolemaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.