Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Kotimaa

Koronakriisi iskee rajuimmin vaikeassa asemassa oleviin lapsiperheisiin

LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Koronakriisi iskee kovimmin jo entuudestaan vaikeassa asemassa olleisiin lapsiperheisiin. Keväästä jatkuneet lomautukset ja irtisanomiset ovat lisänneet esimerkiksi ruoka-avun tarvetta, kerrotaan Suomen Punaisesta Rististä (SPR) ja Mannerheimin Lastensuojeluliitosta (MLL) STT:lle.

Demokraatti.fi/STT

Ruoka-avun tarvitsijoissa lapsiperheiden määrä on lisääntynyt suhteessa muita ryhmiä enemmän. Keväällä koulujen ollessa laajasti etäopetuksessa avun tarve korostui, kun lapset eivät saaneetkaan kouluruokaa. Valmiiksi vähävaraiset perheet joutuivat entistä ahtaammalle ruokakulujen kasvaessa.

– Kun se arki on jo valmiiksi sellaista pennin päällä sinnittelyä, toteaa sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta SPR:stä.

Koronakriisin iskettyä yllättäen järjestöjen ja seurakuntien pyörittämän ruokakassitoiminnan asiakkaina on nyt paljon sellaisiakin, jotka eivät aiemmin ole apua tarvinneet. Uusien avuntarvitsijoiden suuri määrä näkyy myös sosiaalietuuksien hakemisessa. Kaikki eivät tiedä, mistä ja millaista apua voivat saada.

– On myös niin sanottua alikäyttöä. Ihmiset eivät hae niitä palveluja ja etuuksia koska he eivät tiedä, että ovat oikeutettuja sellaiseen, sanoo lasten oikeuksien ja lapsi – ja perhepolitiikan johtava asiantuntija Esa Iivonen MLL:sta.

Iivonen on myös Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman lasten ja perheiden koronatyöryhmän puheenjohtaja.

Kriisillä on kauaskantoisia seurauksia

Koronakriisin pitkittyessä sen vaikutukset perheiden taloustilanteeseen ovat yhä suuremmat. Esimerkiksi Takuusäätiö on kertonut, että syksyllä entistä useammat yhteydenotoista neuvontapuhelimeen ovat liittyneet huoleen oman kodin menettämisestä. Keväällä yhteydenotot liittyivät yleensä lomautuksiin. Lomautettujen työntekijöiden lisäksi myös yrittäjät ovat olleet kovilla.

Lapsiperheiden heikko taloustilanne voi aiheuttaa sekä aikuisille että lapsille stressiä ja huolta, ahdistusta sekä masennusta.

– Vaikutukset mielenterveyteen on erittäin merkittävät, ja nämä lisäävät paljon sekä taloudellisen tuen että palvelujen tarvetta, sanoo Iivonen.

Koronakriisi heijastuu myös nuorten työelämän aloitukseen. Kun taloudella menee heikosti, nuoret eivät löydä koulutustaan vastaavia tai muitakaan töitä. Nyt heikentyneet työmarkkinat voivat vaikuttaa nuorten työuraan pitkänkin ajan kuluttua esimerkiksi työkokemuksen puutteen vuoksi.

Iivonen ja Alaranta uskovat, että koronakriisin seurauksia korjaillaan vielä kauan. Varsinkaan lasten ja nuorten kohdalla kriisin vaikutukset eivät näy heti.

– Meillä saattaa olla vähän ruusuinen kuva tällä hetkellä näistä koronan vaikutuksista. Sellainen, että hyvinhän tässä on pärjätty, Iivonen toteaa.

Avulle on jatkossakin tarvetta

Koronakriisin ja sen seurausten pitkittyessä avun tarjoamisen lisäämiseen on järjestöissä varauduttu. Tarvetta on niin ruoka- kuin keskusteluavullekin.

– Ei ihan hirveän valoisalta lähitulevaisuus näytä. Vaikutukset ovat tosi isoja, näistä sosiaalisista puolista puhumattakaan, Alaranta sanoo.

Alarannan mukaan vähävaraisissa perheissä ongelmat usein kasaantuvat. Köyhyyden lisäksi murheena voi olla muita terveys- tai sosiaalisia ongelmia. Iivosen mukaan keväällä monia sosiaali- ja terveyspalveluja supistettiin, vaikka silloin niille olisi ollut kova tarve. Tämä lisää perheiden eriarvoisuutta.

Suomessa laskentavasta riippuen noin 119 000–150 000 lasta eli köyhyydessä ennen koronakriisiä. Yleisintä lapsiperheköyhyys on yksinhuoltajaperheissä. Yksinhuoltajat voivat myös joustaa työmarkkinoilla vähemmän kuin vanhemmat, joiden perheessä on kaksi huoltajaa.

– Keväällä vaikutti sekin, että isovanhemmat eivät voineet auttaa lasten hoitamisessa, Iivonen toteaa.

Yksinhuoltajien lisäksi heikossa asemassa ovat matalasti koulutettujen vanhempien perheet. Matalalla koulutuksella uutta työtä voi olla irtisanomisen jälkeen vaikea löytää.
STT–Henrietta Nyberg

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
23.11.2020
”Tämä on ehkä liian suoraa puhetta, kun näin sanon” – Seppo Kääriäinen nostaa esiin Marin-Saarikko-akselin
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE