Koronakriisi koskettaa meitä kaikkia, mutta yksi tiukkoja rajoituksia kokeneista ryhmistä ovat ikääntyneet ihmiset. On ollut tärkeää pitää juuri heidät turvassa, joihin tauti tutkitusti pahiten iskee. Rajoituksilla on kuitenkin kääntöpuolensa ja jälkihoitoon tulee siksi panostaa.

Puhutaan toimintakyvystä, eli siitä kokonaisuudesta, jossa ihminen selviää arjen jokapäiväisistä toiminnoista niin fyysisesti, psyykkisesti, kognitiivisesti kuin sosiaalisesti. Rajoitukset ovat vaikuttaneet ihmisiin näillä kaikilla tasoilla. Fyysinen aktiivisuus on vähentynyt, kun esimerkiksi liikuntaryhmät ovat jääneet tauolle. Liikkumattomuudella on nopeita vaikutuksia muun muassa lihasvoimaan, liikkeiden hallintaan ja nivelten liikkuvuuteen. Sosiaaliset kontaktit ovat vähentyneet, kun tapaamiset ja tapahtumat on peruttu ja myös kognitiiviset haasteet ovat monella aiemmin aktiivisella ikäihmisellä tätä myötä vähentyneet. Rajoitustoimet ovat rankkoja henkisesti. Tutkitusti esimerkiksi depressiolla ja yksinäisyydellä on negatiivisia vaikutuksia toimintakykyyn.

Terveydenhuollon kustannukset eivät riipu pelkästään väestön iästä, vaan sairauksista ja toimintakyvystä. Ennaltaehkäisevillä toimilla on siksi suuri vaikutus. Mitä vanhemmiksi voimme paremmin, sitä vähemmän käytämme terveydenhuollon erikoispalveluita. Ikääntyneitä ihmisiä on Suomessa paljon ja muutokset toimintakyvyssä näkyvät kohtalaisen nopeasti. Siksi ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen on yksi niistä asioista, jotka vaikuttavat suuresti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden takaaminen laajana kokonaisuutena on yksi tärkeimmistä tulevaisuusinvestoinneista. Mahdollistetaan laadukas koulutus ja tutkimus, jotta saadaan ammattilaisia ja hyviä käytänteitä kentälle. Järjestetään sosiaali- ja terveyspalvelut hyvin ja toimivasti. Taataan riittävät julkiset resurssit, jotta työssä voidaan keskittyä ihmiseen, ei maksimaaliseen voitontavoitteluun.

Koronan aiheuttamien toimintakykyvaikutusten vuoksi on tärkeää, että vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa on aktiivisesti ohjattu varoja ikääntyneen väestön toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen. Varoja kohdistetaan muun muassa kotihoidon asiakkaiden etä- ja kotikuntoutuspalveluihin, hyvinvointia ja toimintakykyä tukeviin toimiin ympärivuorokautisessa hoidossa ja omaishoitoperheiden erityistukeen.

Tämän lisäksi sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla kaksi tärkeää uudistusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja kuntoutuksen kokonaisuudistus. Kuntoutusalan rautaisten ammattilaisten ja näiden uudistusten lisäksi tarvitaan edelleen ihmistä ihmiselle. Naapuriapua, televisiojumppaa ja videopuheluita rakkailta.