Näihin lukeutuvat muun muassa Etelä-Korea ja Uusi-Seelanti, joissa sekä tauti- että kuolintapausten määrät ovat pysyneet alhaisina viime viikkoina. Näistä kaikista saa myös matkustaa Suomeen ilman karanteenia.

Miksi nämä maat ovat onnistuneet? Yhteistä koronan kurissa pitäneille maille näyttää olevan ainakin tehokas ajankäyttö.

– Nähdäkseni keskeinen yhdistävä tekijä on ollut ymmärrys viruksen vaarallisuudessa heti pandemian alussa ja päättäväinen toiminta testaamisen, jäljittämisen ja eristämisen suhteen. Jos yhteiskunta on suljettu hetkeksi, tämä aika on käytetty testaus- ja jäljityskapasiteetin kasvattamiseen, terveystieteiden tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta arvioi.

Jos otetaan tarkasteluun hyvin onnistuneiden maiden strategioita, voidaan aloittaa Uudesta-Seelannista. Maa on saanut maailmanlaajuista ylistystä koronatoimistaan.

Maassa, jonka väkiluku on lähes sama kuin Suomessa, on todettu vain reilut 1 500 tartuntaa ja 25 kuolemantapausta. Suomessa tartuntoja on todettu reilut 12 700.

Uusi-Seelanti otti heti pandemian alussa käyttöön tiukat rajoitukset. Rajat Kiinasta tulevilta matkustajilta suljettiin jo helmikuussa. Maaliskuun lopussa maahan määrättiin laajat liikkumisrajoitukset. Tautiin sairastuneita alettiin eristää hallituksen ylläpitämiin hotelleihin.

Strategia toimi. Uusi-Seelanti julisti kevään loppupuolella olevansa jo vapaa koronaviruksesta.

Tauti uhkasi levitä uudelleen elokuussa Aucklandissa paikallisen tartuntaryppään myötä, mutta se taltutettiin nopeasti laajoilla alueellisilla liikkumisrajoituksilla.

Maa itse on kutsunut koronastrategiaansa “iske täysillä ja aikaisin” -tekniikaksi. Se tarkoittaa, että lyhytaikaisesti voidaan ottaa käyttöön koviakin rajoituksia, jos ne estävät pandemian laajentumisen.

Lokakuun alussa maan hallitus julisti laittaneensa pandemian jo toisen kerran kuriin.

Pandemian myös hyvin kurissa pitänyt Etelä-Korea on luottanut tekniikkaan, testaukseen ja sairaiden tehokkaaseen eristämiseen.

Apuna jäljittämisessä on käytetty laajasti teknologiaa kameravalvonnasta luottokorttitietoihin. Tämä oli mahdollista, koska maassa löysennettiin yksityisyydensuojaan liittyviä lakeja jo vuoden 2015 mers-pandemian aikana.

Samalla malli on saanut kritiikkiä yksityisyydensuojan loukkaamisesta, koska applikaatioiden kautta jaetut yksityiskohtaiset tiedot sairastuneista ovat mahdollistaneet heidän henkilöllisyytensä paljastumisen.

Strategia on kuitenkin näyttänyt toimineen tartuntojen ehkäisyssä. Tartuntoja on vahvistettu lähes 24 900 noin 51 miljoonan asukkaan maassa.

Tynkkynen sanoo kuitenkin, että voittajien ja häviäjien julistamisessa on oltava vielä varovainen. Toimia on arvioitava kokonaisuutena.

– Voimme sanoa jotakin vasta, kun akuuttitilanne on joskus ohi. Arviointi ei voi kohdistua vain siihen, kuinka paljon ihmisiä kuoli tai sairastui, vaan on tarkasteltava myös millaisia vaikutuksia rajoitustoimista aiheutui ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille.

STT–Sanna Raita-aho