Lähes joka toinen suomalaisaikuinen näkee painajaisia ainakin kerran kuukaudessa. Noin neljä prosenttia väestöstä näkee niitä usein.

Painajaiset ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partonen. THL on tutkinut suomalaisten painajaisia vuodesta 1972 asti terveystutkimuksin, joissa on ollut mukana lähes 80  000 suomalaista.

Partosen mukaan toistuvien painajaisten taustalla voi olla masennusta, ahdistusta, päihteidenkäyttöä tai traumaattisia kokemuksia.

Pandemian aikaisissa painajaisissa nähtiin selvästi tavallista enemmän vakavaa sairastumisen uhkaa.

-  Pandemia muutti ihmisten arkielämää huomattavasti kaikkine rajoituksineen. Aluksi ei tiedetty, kuinka vaarallinen tauti se on ja miten siltä pystyy suojautumaan, mikä lisäsi stressiä. Stressi herkästi muuttaa tavallisia unia painajaisuniksi, Partonen sanoo.

Turun yliopistossa käynnissä olevan tutkimuksen perusteella myös Ukrainan sota on lisännyt suomalaisten painajaisia. Tutkimuksessa on mukana vain joitakin satoja suomalaisia, mutta Turun yliopiston erikoistutkija Nils Sandman uskoo, että ilmiö on todennäköisesti laajempikin.

Valveilla koettu pelko, stressi ja ahdistus yhdistyvät painajaisissa tiedostamattomiin mielensisältöihin, jolloin lopputuloksena voi olla hyvin erikoisia painajaiskuvia, huomauttaa Timo Partonen.

-  Poikkeuksen tähän tekevät traumaperäisestä stressihäiriöstä johtuvat painajaiset. Jos ihmisellä on ollut jokin henkeä uhkaava tilanne, hän saattaa elää kokemusta hyvin samankaltaisena painajaisissaan uudelleen ja uudelleen, Partonen toteaa.

Nils Sandmanin mukaan persoonallisuuspiirteillä on vaikutusta painajaisten näkemiseen. Joillekin ihmisille valveilla tapahtuvat asiat aiheuttavat vahvemman elämyksen tai reaktion sekä hyvässä että pahassa. Nämä ihmiset muistavat enemmän uniaan ja saavat herkemmin myös painajaisia kokiessaan jotakin pelottavaa.

Sandman kertoo, että esimerkiksi tietyt verenpaine- masennus-, ahdistus- ja jopa unilääkkeet voivat aiheuttaa painajaisia. Jos painajaiset ilmaantuvat uuden lääkityksen aloittamisen jälkeen, asiasta olisikin hyvä keskustella lääkärin kanssa.

Ihminen herää painajaisesta yleensä ahdistuneena, ja hänen voi olla vaikea saada uudelleen unenpäästä kiinni. Katkonainen uni ei virkistä, jolloin seurauksena on päiväväsymystä ja arkielämän haasteita, sanoo Partonen.

-  Tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky heikkenevät, huomiokyky kapenee, muisti pätkii, reaktiot hidastuvat ja ärtymys lisääntyy. Nämä kognitiiviset haitat altistavat riitelylle, virheille ja tapaturmille, Partonen kuvailee.

Sandmanin mukaan univaje lisää myös infektioiden riskiä ja altistaa pitkällä aikavälillä erilaisille sairauksille, kuten tyypin kaksi diabetekselle sekä sydän- ja verisuonisairauksille.

Yksittäiset painajaiset ovat tavallisia, eikä niiltä voi täysin välttyä, sillä elämässä tulee erilaisia huolenaiheita. Jos painajaisia on useita kertoja viikossa useiden viikkojen ajan, kyse voi olla painajaisunihäiriöstä, johon olisi hyvä hakea apua, kertoo Partonen.

-  Erityisen tärkeää avun hakeminen on silloin, jos painajaiset alkavat vaikuttaa kykyyn hoitaa arkielämän asioita.

Jos painajaisten taustalta löytyy masennus, ahdistuneisuushäiriö tai traumaperäinen stressireaktio, pelottavat unet usein vähenevät, kun sairaus saadaan hyvään hoitotasapainoon. Partosen mukaan näiden sairauksien ensisijaisia hoitomuotoja ovat psykoterapiat, joista tehokkaimmiksi ovat osoittautuneet kognitiiviset käyttäytymisterapiat. Painajaisia voidaan hoitaa terapiassa, vaikka niihin ei liittyisi mitään diagnosoitua mielenterveyshäiriötä.

Partonen huomauttaa, että ikääntyneiden painajaisia tutkiessa tulisi muistaa myös aivosairauksien, kuten Parkinsonin taudin, mahdollisuus.

Tekijä: Janita Virtanen / STT