Lakiesityksen perumisesta kertoi torstaina Yle.

Esitys vaikutti Filatovin mukaan enemmän ideologiselta uskolta työsuhdeturvanheikennysten työllisyysvaikutuksiin kuin tutkimukseen pohjautuvalta työllisyyskeinolta.

– Nyt kotiläksyt on tehty ja esitys perutaan, kiitos siitä. Työllisyys ei parane epävarmuutta lisäämällä eikä työsuhdeturvaa heikentämällä. Esitys olisi lisännyt perusteettomia pätkätöitä, jotka ovat muutoinkin nuorten riesana, Filatov sanoo.

–  Pieniä ja keskisuuria yrityksiä pitää tukea palkkaamaan työntekijöitä. SDP on esittänyt muun muassa helppokäyttöisen työllistämissetelin käyttöönottoa, ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpottavaa 20 000 euron veroporkkanaa sekä arvonlisäveron alarajan nostamista 30 000 euroon. Nämä olisivat fiksumpia ja tehokkaampia keinoja työllistämiskynnyksen madaltamiseksi.

– Työttömän näyttötutkintoon liittyvät ongelmat pitää poistaa välittömästi ja lisätä työttömien mahdollisuutta ammatilliseen ja muuntokoulutukseen.

Uusien työntekijöiden rekrytoinnissa on Filatovin mukaan riskinsä varsinkin pienissä yrityksissä. Moni yrittäjä pelkää, että valinta menee pieleen. Filatov muistuttaa, että tätä varten on olemassa koeaika, joka antaa molemmille osapuolille aikaa harkita, vastaako tehty työsopimus etukäteisodotuksia.

– Koeaika on nykyisin kuusi kuukautta. Puolessa vuodessa huomaa kyllä, pelittääkö työsuhde vai ei.

Määräaikaisten työsuhteiden solmimisen helpottamista on kokeiltu työllistämiskeinona. Taustalla on ajatus, että määräaikainen työ toimisi astinlautana vakituisempaan työhön.

Tutkimukset osoittavat, että uudistukset lisäävät määräaikaisten työsuhteiden määrää. Alussa saattaa jopa näkyä työllisyyspiikkiä, mutta varjopuolena näkyy, että tämä tapahtuu vakituisten työsuhteiden kustannuksella.

Evidenssiä siitä, että uudistus lisäisi työpaikkoja ei Filatovin mukaan juurikaan löydy. Nuorten heikosti koulutettujen miesten kohdalla työttömyysriksi jopa kasvaa.