Suomen mahdollinen irtautuminen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta on herättänyt vilkasta keskustelua ennen siirtymistään eduskunnan hyväksyttäväksi.

Yksi kysymys liittyy siihen, mistä Suomi niitä hankkisi – jalkaväkimiinat on kielletty sopimuksella suuressa osassa maailmaa. Valtioneuvoston mukaan miinat tulisikin tuottaa kotimaassa.

Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA Ry:n pääsihteerin Tuija Karankon mukaan Suomessa valmistaminen onnistuisi hyvin, ainakin periaatteessa.

Karanko on myös puolustusliitto Naton teollisuusryhmän (NIAG) ensimmäinen varapuheenjohtaja.

-  Se oli Ottawan sopimukseen liittymiseen saakka yksi merkittävä sodankäynnin väline maavoimien käytössä. Niitä oli valtavia määriä puolustusvoimien varastoissa ja ne tehtiin kotimaassa. — Näiltä pohjilta minun käsitykseni on, että Suomessa niitä voidaan kyllä alkaa tekemään, Kuusela sanoo.

MIINAT OVAT kuitenkin kehittyneet paljon yli vuosikymmenessä ja ne ovat muuttuneet älykkäämmiksi. Niissä voi olla enemmän esimerkiksi raivausta helpottavaa elektroniikkaa.

-  Miinat voidaan esimerkiksi aktivoida tai deaktivoida eli sammuttaa etänä, ja niissä on mahdollisia muitakin ominaisuuksia. Tällainen elektroniikka tulisi sitten yhdistää järjestelmän räjähtävään osaan, Karanko sanoo.

Karakon mukaan suomalaiset puolustusalan yritykset miettivät nyt varmasti liiketaloudelliselta kannalta, kannattaako niiden lähteä kehittämään ja valmistamaan miina-asetta. Miinoja nimittäin saisi valmiina esimerkiksi Nato-kumppanilta Yhdysvalloilta.

Ottawan sopimus solmittiin 1997 jalkaväkimiinojen aiheuttamien suurten siviiliuhrien määrän takia. Sopimuksen on allekirjoittanut tai ratifioinut yli 160 maata, mutta esimerkiksi Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat eivät ole niiden joukossa.

-  (Suomalaisilla puolustusalan) yrityksillähän suurin osa asiakaskunnasta on Suomen ulkopuolella. Yritykset pohtivat varmasti sitäkin, missä markkina näille miinoille olisi ja miten niiden alihankintaketju suhtautuu miina-aseen valmistamiseen, joka on kielletty suuressa osassa maailmaa, Karanko miettii.

-  Siinä on siis myös maineriski ja kysymys siitä, mistä saadaan rahoitusta niiden valmistamiseen.

RIITTÄISIKÖ yrityksille pelkästään Puolustusvoimien asiakkuus?

Karanko tai Kuusela eivät pystyneet tähän vastaamaan, eivätkä he tienneet, onko asiasta jo käyty keskusteluja mahdollisten valmistajien kanssa.

Yksi mahdollisuus Karankon mukaan olisi se, että valmiit osat ainoastaan koottaisiin Puolustusvoimissa. Näin esimerkiksi yritykset valmistaisivat elektroniikka- ja muita osia, ja räjähde voisi tulla puolustusvoimilta itseltään.

-  Joka tapauksessa muutamissa kuukausissa ei tuotantoa saataisi polkaistua käyntiin Suomessa, Karanko sanoo.

Suomessa tehdään jo panssarimiinoja ja merimiinoja.

MIINOJA RAIVAAVAN Halo-säätiön mukaan konfliktien aikana tai jäljiltä jätetyt miinat ovat surmanneet maailmalla paljon erityisesti lapsia.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) korosti maanantaina tiedotustilaisuudessa, että Suomi ei käyttäisi miinoja muulloin kuin sodan aikana. Suomi myös aina raivaisi ne pois, jos alueella olisi ollut jokin konflikti, Häkkänen vakuutti.

Karankon kertoman mukaan uudentyyppiset miinat mahdollistavat aiempaa turvallisemman käytön.

-  Ehdottomasti siviileille turvallisimpia ovat ne miinat, jotka voidaan deaktivoida eli sammuttaa etänä tai siten, että ne sammuvat itsestään tietyn ajan kuluttua, Karanko sanoo.

Sekä Karanko että Kuusela tähdentävät, että puolustuksella on oltava tarkka tieto siitä, minne miinat on sijoitettu.

Kuuselan mukaan miinoja ei kaivettaisi Suomessa maahan kuin ainoastaan sotatilanteessa tai vakavassa kriisissä tai sodan uhassa. Rauhan aikana ne pysyisivät puolustusvoimien varastoissa ja koulutuskäytössä.

Teksti: STT / Ayla Albayrak