Bergin mukaan hallituksen esitys tunnistaa, että maahanmuuttajat ovat erilaisia.

“Heillä on erilaiset valmiudet ja lähtötilanteet tullessaan Suomeen. On koottava moniammatillisia ja laaja-alaisia palveluita yhteen niin, että ne vastaavat yksilöllisiin tarpeisiin. Avainasemassa on kotoutumissuunnitelma, joka tekee kotoutumisesta nykyistä sujuvampaa. Näin selkeytetään ja aikaistetaan kotoutumisen kannalta tärkeän alkuvaiheen palvelukokonaisuutta.”

VATT:n selvitykset osoittavat, että onnistunut kotouttamispolitiikka kohentaa sekä maahanmuuttajien että suomalaisten taloudellista hyvinvointia. Kotouttamissuunnitelmat nostivat maahanmuuttajien tuloja lähes puolella 10 vuodessa ja vähensivät reilusti heidän saamiaan tulonsiirtoja.

“Täytyy muistaa, että kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi: yksilöille suunnattujen palveluiden rinnalla on välttämätöntä vahvistaa myös yhteiskunnan vastaanottavuutta. Siksi hallitus valmistelee rasismin vastaista ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelmaa, johon on kerätty hallituksen toimenpiteet rasismin ja syrjinnän torjumiseksi sekä hyvien väestösuhteiden edistämiseksi.”

Maahanmuuttajan omalla aktiivisuudella on Bergin mukaan kotoutumiselle suuri merkitys.

“Jos sovittuja velvollisuuksia ei noudateta, voidaan oikeutta työttömyysetuuteen rajoittaa tai toimeentulotukea on voitava alentaa.”

Työvoimatutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyys jää lähes 20 prosenttiyksikköä suomalaistaustaisten työllisyydestä. Monilla naisilla on korkea-asteen tutkinto, mutta he eivät työllisty.

“Toisaalta vähän koulutettujen osuus on selvästi suurempi kuin suomalaistaustaisten naisten keskuudessa. Maahanmuuttajanaiset ovat kotoutumisen edistämisen keskeinen kohderyhmä. Tavoitteena on, että työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttajat, myös kotona lapsiaan hoitavat naiset, tavoitettaisiin paremmin ja heille olisi tarjolla elämäntilanteeseen sopivaa kielikoulutuksen ja lastenhoidon yhdistävää koulutusta.”

Bergin mukaan kotoutumisen onnistuminen on yhteiskunnallemme erittäin tärkeää.

“Siihen tarvitaan riittävä rahoitus, tehokkaat toimenpiteet ja riittävän pitkä seuranta sekä valmius, saatujen kokemusten sekä tutkimushavaintojen valossa, kehittää toimintaa yli hallitus- ja eduskuntakausien.”