Perjantain koululakkotapahtumilla nuoret osoittavat mieltään ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi 16-vuotiaan ruotsalaisen Greta Thunbergin innoittamana.

Helsingissä on suunniteltu marssi Senaatintorilta eduskuntatalolle. Myös monilla muilla paikkakunnilla on kutsuttu koolle mielenilmauksia esimerkiksi toreille ja kaupungintaloille. Tapahtumista vastaavat paikalliset toimijat.

– Ymmärrän hyvin, jos poissaololupa myönnetään tähän tarkoitukseen. Toivon, että koulut ja opiskelijat yhdessä sopivat tämän asian ja hyvät käytännöt siten, että opiskelu ei vaarannu, ministeri vastaa STT:lle sähköpostitse.

Koulut päättävät opetuksen järjestämisestä ja poissaoloista itsenäisesti. Sen vuoksi ne eivät ole juuri olleet yhteydessä Opetushallitukseen ilmastolakon vuoksi, kertoo johtaja Anni Miettunen.

– Ehkä eniten keskustelua on ollut siitä, että koulut tekevät erilaisia päätöksiä. Opetuksen tilanne voi vaikuttaa koulujen harkintaan, Miettunen pohtii.

Oppilaiden ilmastolakko on Miettusen mukaan teema, joka liittyy muun muassa kestävään kehitykseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Ne sisältyvät esimerkiksi lukion opetussuunnitelmaan.

Opetushallituksen mukaan toistuvat lakkopoissaolot eivät kuitenkaan ole oikea keino mielenilmaisuun. Ruotsissa Thunberg on osoittanut mieltään maan parlamenttitalolla jatkuvasti.

Suomen ilmastolakko on toistaiseksi yhden päivän mielenilmaus.

Paikallisia koululakkouhkauksia on aiemmin esiintynyt sisäilma- ja homeongelmiin liittyen. Niiden yhteydessä Suomen Vanhempainliitto oli tekemisissä koululaisten vanhempien kanssa. Ilmastolakon vuoksi liittoon ei kuitenkaan ole oltu yhteydessä, kertoo viestinnän asiantuntija Leena Herlevi-Valtonen.

Liitto ei kannusta poissaoloon koulusta, mutta se pitää kysymystä nuorten vaikutusmahdollisuuksista tärkeänä.

– Jos haluamme, että nuoret ovat yhteiskunnassa aktiivisia, kyllähän meidän täytyy tukea heitä silloin, kun nuorilla on tahtoa vaikuttaa, Herlevi-Valtonen sanoo.

Vanhempainliitto toivookin, että koulut ja vanhemmat vahvistavat dialogia oppilaiden kanssa. Herlevi-Valtosen mukaan sille on tarvetta, jos ilmastolakkoilusta tulee Thunbergin innoittamana toistuvaa toimintaa.

– Silloin lähtisin yhteiseen pöytään juttelemaan, että miten tähän suhtaudutaan.

STT–ILKKA HEMMILÄ